Antti Karlsson hyödyntää tekoälyä lääketieteeseen
Raumalaislähtöinen Karlsson toimii kaksoisroolissa: johtavana data- ja tekoälyasiantuntijana Pihlajalinnalla sekä tutkijana Turun yliopistolla.
Pauli Uusi-Kilponen
Raumalaislähtöinen Antti Karlsson, 37, on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt moneen ja tehnyt paljon. Teoreettisen fysiikan tohtoriksi vuonna 2016 väitellyt Karlsson on tänä vuonna saavuttanut myös lääketieteen dosentin arvon. Karlsson muistelee opiskeluaikojaan leppoisasti.
– En ole joutunut ihan hirveästi kärvistelemään tehtävien parissa. Kotitehtävät ovat hoituneet paljolti kavereiden kanssa. Minusta se on ollut ihan kivaa, hän kertoo.
Tällä hetkellä Karlsson toimii kaksoisroolissa: johtavana data- ja tekoälyasiantuntijana Pihlajalinnalla sekä tutkijana Turun yliopistolla.
– Minulla on yliopistolla ja Tyksillä paljon hyviä kavereita. Teemme työtä ryhmänä, hän sanoo ja korostaa yhteistyön merkitystä.
Pihlajalinnan tehtävissään Karlsson kehittää yhtenäistä datapohjaa talouden ja työterveyden tueksi. Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, modernisointiprosessi on jo tuottanut merkittäviä hyötyjä automatisoinnissa.
Karlsson painottaa, että lääketieteessä tekoälyn hyödyntäminen on vasta alussa, vaikka se onkin jo osa päivittäistä toimintaa esimerkiksi kuvantamisessa. Tällä Karlsson viittaa erityisesti teknologian valtavaan potentiaaliin tulevaisuudessa. Hän havainnollistaa tekoälyn mahdollisuuksia potilastyössä konkreettisella esimerkillä.
– Lääkärin pitää 20 minuutin vastanotolla tehdä arvio potilaan historiasta, nykytilasta ja tehdä hoitosuunnitelma. Tekoäly voisi käydä hetkessä läpi monen vuoden potilashistoriaa niin, että lääkäri saa sieltä nykyhetkeen relevantit tiedot.
– Tekoäly voi myös ilmoittaa lääkärille, että jotain puuttuvaa tietoa pitäisi vielä kysyä, Karlsson täsmentää.
Lisäksi tekoäly pystyy arvioimaan saamansa datan perusteella esimerkiksi potilaan sairastumisriskiä tiettyihin sairauksiin. Karlsson kuitenkin muistuttaa tekoälyn rajoituksista. Se voi tuottaa virheellistäkin tietoa. Lääketieteessä virheellisillä diagnooseilla tai lääkeannostuksilla voi olla vakavia seurauksia, ja vastuu päätöksistä säilyy aina lääkärillä.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Karlssonin tutkimusryhmä selvittää muun muassa tupakoinnin vaikutusta syövän ennusteeseen.
– Kun käydään läpi kymmeniä tuhansia potilastapauksia ja etsitään esimerkiksi tietoa tupakoinnista, läpikäytävää tekstiä on helposti satatuhatta sivua.
– Tällaisen tietomassan käsittelyssä tekoäly on ylivoimainen, kun tulokset vielä saadaan taulukkomuotoon, Karlsson muistuttaa.
Tekoälyn edut ulottuvat myös kudosnäytteiden analysointiin, jossa se pystyy havaitsemaan sellaisia muutoksia, joita ihmissilmä ei vielä kykene tunnistamaan.
– Olemme tutkimuksissamme etsineet tekoälyn avulla esimerkiksi syövän mutaatioita ilman niille spesifejä laboratoriokokeita. Tietty mutaatio voi esiintyä esimerkiksi vain yhdellä tuhannesta potilaasta. Tekoäly voi auttaa kohdentamaan tutkimuksia, ja tuoda nopeammin ja vähemmillä kustannuksilla oikeita osumia, Karlsson selittää.
Euroopan unioni on vastikään ottanut käyttöön tekoälyä koskevan lainsäädännön (AI-Act), joka määrittelee tekoälyn käyttöä ja kehitystä. Neliportaiseen riskiluokitteluun perustuva laki pyrkii turvaamaan potilaan oikeudet lääketieteellisessä kontekstissa: potilaiden tulee tietää, mihin ja miten heidän tietojaan käytetään, ja tiedot on suojattava ulkopuolisilta. Usean vuoden valmistelun jälkeen laki astui asteittain voimaan kuluvan vuoden alussa.
– Potilastyöhön laki on aika tiukka, toteaa Karlsson.
Lainsäädännön asettamat vaatimukset edellyttävät tekoäly-yhtiöiltä mittavia panostuksia.
– Toistaiseksi näyttää siltä, että muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta käytännössä vain IT-jäteillä on riittävästi muskelia tehdä tekoälyratkaisuja potilaskäyttöön EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla, Karlsson arvioi.
