Kunnostettu Kosti Koskisen teos taidemuseon yläkertaan
Yli sata vuotta Rauman Lyseoissa ollut Kaarlo Vuoren maalaus muuttaa puhdistettuna nykyiseen lukioon.
Janne Rantanen
Uutisrauma uutisoi kesällä Kosti Koskisen maalauksen konservoinnista (UR 17.7.) Taideteos on tosi monelle raumalaiselle tuttu. Se oli ensin esillä pääkirjaston sisääntuloaulassa, sitten Rauman Lyseon aulassa ja viimeksi musiikkiopistossa.
Kesällä ei vielä tiedetty, minne puhdistettu maalaus sijoitettaisiin. Vaihtoehdoiksi mainittiin ainakin nykyinen Rauman Lyseon lukio ja Rauman taidemuseo.
Nyt valinta on tehty. Koskisen suurikokoinen teos tulee taidemuseon yläkerran seinälle, osaksi uutta perusnäyttelyä.
– Pinnalan yläkerran isoon saliin tulee kokoelmamme helmiä. Isoja raumalaisia nimiä ja isoja raumalaisia teoksia. Kosti on itseoikeutettu valinta. Muista voi mainita Upottajat ja Hjalmar Nortamon maalaaman Kvartetin. Ison salin saamme auki joulukuun puolivälissä, kertoo museoamanuenssi Taina Myllyharju.
Hän kiittää tamperelaista säätiötä, jonka apurahan turvin voitiin konservoida Koskisen teos sekä Kaarlo Vuoren maalaus, joka myös on pala raumalaista lyseohistoriaa.
– Vuoren maalaus on seurannut Lyseota Vivi Lönnin suunnittelemasta rakennuksesta lähtien. Nyt se saadaan upeasti kunnostettuna nykyiseen lukioon, iloitsee Myllyharju.
Myllyharjun mukaan taidemuseo aloitti näiden töiden konservoinnin pienellä riskillä, ilman varmuutta rahoituksesta.
– Kostin työ oli pakko hakea pois musiikkiopistosta, koska se piti tyhjentää kesällä. Onneksi sain rahat Majaoja-säätiöltä. Itse asiassa sieltä soitettiin ja kysyttiin, olisiko mulla mitään konservoitavaa, kertoo Myllyharju, joka johti pitkään Tampereen taidemuseota.
Olihan hänellä kunnostettavaa, kaksikin paikallista arvoteosta. Tekijäkin Myllyharjulla oli tiedossa, Tampereen vuosilta tuttu konservaattori Raija Pohjolainen.
Uutisrauman haastattelun aikaan myös toinen puhdistustyö oli loppusuoralla. Valmiin ja putsaamattoman osan ero oli melkoinen. Kuin olisi päivä valjennut!
– Vuori maalasi tämän vuonna 1910. Voi arvailla, että kynttilät, öljylamput, lämmitys, tupakointi sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut ovat tummentaneet maalausta. Tämä muuttui tosiaan selvästi enemmän kuin Koskisen työ, mutta se onkin viitisenkymmentä vuotta nuorempi, kertoo Pohjolainen.
Koskisen teoksen päälle oli vuosikymmenten saatossa roiskunut vaikka mitä. Silti Vuoren maalauksen puhdistaminen oli Pohjolaisen mukaan monimutkaisempi urakka.
– Kangas on karkeampaa kudosta ja pohja paikoin aika ohut. Mielenkiintoinen homma tämä on ollut ja palkitseva, kun on saanut esimerkiksi kasvoja ja kirkon paremmin näkyviin, kommentoi Pohjolainen.