Ollin sävellystyö nousee esiin
Ollin Lindholmin rooli useiden hienojen kappaleiden säveltäjänä on jäänyt vähemmälle huomiolle, eikä hän itsekään siitä juuri meteliä pitänyt.
Elina Peltomaa
Mitä yhteistä on kappaleilla Särkyvää, 20 centtiä, Ihmisen poika ja Jukeboksin luona? Ne kaikki ovat Yö-yhtyeen Olli Lindholmin säveltämiä ja syvältä suomalaisesta mielenmaisemasta ammentavia mestariteoksia.
Vuonna 2025 Lindholmin klassikkoja voi kuulla elävänä ympäri Suomen triokokoonpanon esittämänä. Yö-yhtyeen pitkäaikaiset muusikot ja äänilevytuottajat pianisti Mikko Kangasjärvi ja akustista kitaraa soittava Jari Latomaa sekä vuonna 2019 Olli Lindholmin joukkueen jäsenenä Voice Of Finlandin voittanut laulaja Markus Salo aloittavat kiertueen helmikuun puolivälissä. Porin Promenadisalissa Olli Lindholmin sävellyksiä kuullaan lauantaina 8. maaliskuuta.
– Yö-yhtyeen alkuunpanevana voimana ja keulilla kukkoilevana esiintyjänä Ollin rooli useiden hienojen kappaleiden säveltäjänä on jäänyt vähemmälle huomiolle, eikä hän itsekään siitä juuri meteliä pitänyt. Näiden laulujen keikkabussissa ja takahuoneissa kertailtuja syntytarinoita haluamme nyt jakaa suuremmalle yleisölle, lavoille nouseva kolmikko lupaa.
Mikko Kangasjärvi, Jari Latomaa ja Markus Salo esittävät Olli Lindholmin sävellystöitä Porissa 8. maaliskuuta.
– Ihan kylmät väreet menivät, kun kuuIimme kiertueesta. Ilman muuta tuntuu hienolta kunnianosoitukselta Ollille tämä, ja hienot esiintyjätkin, toteavat pomarkkulaiset Reijo Viljanen ja Markus Myllymäki.
Viljaselle Olli Lindholm oli ystävä ja Myllymäelle morjes-tuttu, mutta molempien on ollut yhtä vaikea ymmärtää musiikkilegendan poismenoa ja sitä, että tapahtumasta on jo kuusi vuotta.
– Tosi vaikea on ollut käsittää, mutta musiikki on kuolematonta, he sanoittavat.
Viljanen ja Lindholm kalastivat, mopoilivat ja autoilivat yhdessä nuoruutensa. Kun artistin ura lähti lentoon, yhteydenpito luonnollisesti väheni. Oli se kalastus silti tärkeää rentoutumista aika ajoin Yön laulajalle, ja hän saattoi uistinta riittävästi heiteltyään vilkaista kelloa ja sanoa vaatimattomasti, että “Täytyy lähteä töihin”. Keikat kutsuivat. Viimeisinä vuosina taas viihdyttiin Kynäsjoen kalastusmaisemissa enemmänkin.
– Jo nuorena Olli teki omia sanoituksiaan biiseihin. Yhdessä kuunneltiin Pelle Miljoonaa ja hoilattiin ja toilailtiin kaikenlaista hauskaa, Viljanen muistelee. Hänen oma suosikkinsa Lindholmin tuotannosta on vauhdikas ja mukaansatempaava “Vie mut minne vaan” tai “Ihmisen poika”, jonka sanoma tuntuu tutulta ja puhuttelevalta.
Ihmisen poika on ollut myös Myllymäen suosikki niin kauan, kuin hän on ollut tietoinen Yö-yhtyeestä. Se on laulettu Myllymäen molempien poikien sekä pojanpojan ristiäisissä.
– Olen ollut Yön kymmenillä keikoilla. Tämä musiikki vei mennessään heti 80-luvulla, sillä se tuntui erilaiselta kuin muut siihen aikaan. Lisäksi voimakkaana yhdistävänä tekijänä olen aina kokenut pomarkkulaisuuden, Myllymäki pyörittelee ja nimeää menevän “Likaiset legendat” toiseksi lempikappaleekseen.
Molempien miesten mieleen on jäänyt se, miten Olli Lindholm piti juuriaan esillä. Keikoilla kuului tuttu lausahdus “Huutakaa niin, että kuuluu Pomarkkuun asti!” tai kysymys “Miten pomarkkulainen harjateräs taipuu?” Myllymäki näkee myös sanoituksissa tuttuja aineksia, ainakin kappaleessa “Pieni kylä”.
Laulajan kuoleman jälkeen on tuntunut tärkeältä vaalia muistoa. Markus Myllymäelle se on tarkoittanut esimerkiksi yhteistä voimainponnistusta Olli Lindholmin muistopatsaan eteen. Viljasen tehtävään kuuluu huolehtia haudasta.
– Saan olla silleen Ollin kanssa vieläkin tekemisissä. Hautaa hoidellessa mukaan jää aina jokin kappale soimaan korvamadoksi, hymähtää Viljanen.