Tiia Jo­ki­sa­lo

Eräs ke­li­aa­kik­ko lou­nas­ti po­ri­lai­ses­sa lou­nas­ra­vin­to­las­sa, ja pian syö­mi­sen jäl­keen al­koi­vat ikä­vät vat­sa­vai­vat. Yh­tey­de­not­to ra­vin­to­laan var­mis­ti, et­tä hän oli va­hin­gos­sa syö­nyt rei­lus­ti veh­nää si­säl­tä­vää ruo­kaa. Lou­nas­lis­tal­la oli glu­tee­nit­to­mat vaih­to­eh­dot mer­kat­tu kir­jai­mel­la G ja pyy­det­tä­es­sä saa­ta­vil­la glu­tee­nit­to­ma­na -vaih­to­eh­to mer­kin­näl­lä (G). Hen­ki­lö ei ol­lut huo­man­nut mer­kin­tö­jen eroa kii­rei­ses­sä lou­nas­buf­fe­tis­sa, ja olet­ta­nut, et­tä mo­lem­mat tar­koit­ta­vat glu­tee­ni­ton­ta, jo­ten va­hin­ko pää­si ta­pah­tu­maan.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tuu on ai­na asi­ak­kaal­la, sil­lä Ke­li­a­ki­a­lii­ton mu­kaan glu­tee­nit­to­muu­den mer­kit­se­mi­nen on ra­vin­to­loil­le ja kah­vi­loil­le va­paa­eh­tois­ta, ei­kä yh­te­näis­tä sään­töä tai lain­sää­dän­töä glu­tee­nit­to­man an­nok­sen mer­kit­se­mi­sel­le ole. Lain­sää­dän­tö ei siis myös­kään mää­ri­tä sitä, mi­ten glu­tee­ni­ton an­nos tu­li­si mer­ki­tä, to­sin Ruo­ka­vi­ras­to suo­sit­te­lee sel­key­den vuok­si käyt­tä­mään glu­tee­ni­ton-sa­naa.

Täl­lä het­kel­lä G tai (G) saat­taa kui­ten­kin tar­koit­taa kol­mea eri asi­aa, si­säl­tää glu­tee­nia, glu­tee­ni­ton tai voi­daan val­mis­taa glu­tee­nit­to­ma­na. Sik­si ra­vin­to­lan tu­li­si esi­mer­kik­si lis­tan ala­reu­nas­sa ava­ta ly­hen­tei­den mer­ki­tys asi­ak­kaal­le.

– Suo­mes­sa ruo­ka­lis­tas­sa ole­va G-kir­jain tar­koit­taa useim­mi­ten, et­tä an­nos on glu­tee­ni­ton. Sama mer­kin­tä voi kui­ten­kin tar­koit­taa päin­vas­tais­ta eli sitä, et­tä an­nos si­säl­tää glu­tee­nia. Tai sitä, et­tä an­nos voi­daan val­mis­taa glu­tee­nit­to­mak­si, muis­tut­taa Ke­li­a­ki­a­lii­ton Ho­Re­Ca-asi­an­tun­ti­ja Ei­ja Lind­berg.

– Jos ly­hen­tei­tä käyt­tää va­paa­eh­toi­sen tie­don an­ta­mi­seen, esi­mer­kik­si ”G” tai ”L”, niin nämä mer­kin­nät ei­vät saa ol­la ku­lut­ta­jal­le har­haan­joh­ta­via tai mo­ni­se­lit­tei­siä. Eli jos va­paa­eh­toi­sen tie­don an­taa ly­hen­teel­lä, niin pi­tää myös ker­toa, mitä ly­hen­ne tar­koit­taa, eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Min­na Ant­ho­ni Ruo­ka­vi­ras­tos­ta ker­too.

Al­ler­gee­neis­ta il­moit­ta­mi­nen on pa­kol­lis­ta joko kir­jal­li­ses­ti tai suul­li­ses­ti, mut­ta sen si­jaan esi­mer­kik­si glu­tee­nit­to­muu­des­ta tai lak­too­sit­to­muu­des­ta il­moit­ta­mi­nen on va­paa­eh­tois­ta.

Ant­ho­nin mu­kaan läh­tö­koh­ta­na on, et­tä tie­dot al­ler­gi­oi­ta ja in­to­le­rans­se­ja ai­heut­ta­vis­ta ai­neis­ta on tar­joi­lu­pai­kas­sa il­moi­tet­ta­va kir­jal­li­ses­ti ate­ri­an lä­hei­syy­des­sä ole­vas­sa hel­pos­ti ha­vait­ta­vas­sa ja sel­ke­äs­sä esit­tees­sä tai tau­lus­sa tai muul­la vas­taa­val­la ta­val­la. Tie­dot voi­daan an­taa myös suul­li­ses­ti, jos on hel­pos­ti ha­vait­ta­val­la ta­val­la il­moi­tet­tu, et­tä ne ovat saa­ta­vis­sa pyy­det­tä­es­sä hen­ki­lö­kun­nal­ta.

K-kaup­pi­as Ak­se­li Fonsén pyö­rit­tää kau­pan yh­tey­des­sä lou­nas­bist­roa Ul­vi­las­sa. Lou­nas­lis­taan on mer­kit­ty L, G, V ja jos­kus myös M.

– Olem­me to­den­neet nämä asi­ak­kail­le riit­tä­vän sel­keik­si. Sen li­säk­si ruo­ka­lis­tan lo­pus­sa on mer­kin­tö­jen se­lit­teet erik­seen. Asi­ak­kail­ta tu­lee mel­ko vä­hän ky­se­lyi­tä mer­kin­nöis­tä. Ylei­sim­mät ky­sy­myk­set liit­ty­vät tiet­tyi­hin al­ler­gee­nei­hin, joi­ta ei ole erik­seen mai­nit­tu, ku­ten esi­mer­kik­si sel­le­ri, ka­nan­mu­na tai päh­ki­nät. Tois­tai­sek­si on tar­koi­tus jat­kaa ny­kyi­sel­lä ta­val­la, el­lei asi­ak­kail­ta tule ene­ne­vis­sä mää­rin ky­sy­myk­siä liit­ty­en mer­kin­töi­hin.

Vaikka G-kirjain tarkoittaakin usein Suomessa gluteenitonta, lainsäädäntöä gluteenittoman annoksen merkitsemiselle ei ole. Usein merkkinä on kirjain tai symboli, jonka merkitys olisi hyvä aina avata asiakkaalle. Raimo Jussila Cafe Hellmanista kertoo, että asiakkailta tulee varmistuksia päivittäin.

Myös ul­vi­la­lai­sen Cafe Hel­l­ma­nin lou­naal­la käy­te­tään G ja L mer­kin­tö­jä.

– Meil­lä ky­sel­lään päi­vit­täin sii­tä, on­ko tuo­te var­mas­ti glu­tee­ni­ton­ta, mai­dot­to­mas­ta ei tule niin pal­jon ky­sy­myk­siä, Rai­mo Jus­si­la ker­too.

Ke­li­a­ki­a­liit­to suo­sit­te­lee, et­tä glu­tee­ni­ton­ta ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­van pi­tää joka ker­ta tar­kis­taa, mitä G-mer­kin­tä tar­koit­taa.

– Ja sama tie­tys­ti kos­kee kaik­kia eri­tyis­ruo­ka­va­li­oi­ta nou­dat­ta­via, Ei­ja Lind­berg muis­tut­taa.

Myös mai­toa vält­te­le­väl­le tai lak­too­sit­to­mal­la ruo­ka­va­li­ol­la ole­val­le mer­kin­nät saat­ta­vat ai­heut­taa pään­vai­vaa. Toi­si­naan mai­do­ton ruo­ka mer­ki­tään ly­hen­teel­lä M, toi­si­naan L, jol­loin ruo­as­sa saat­taa ol­la mai­toa tai sit­ten ei, mut­ta lak­too­sia sii­nä ei ole.

Sik­si hel­poin ja var­min tapa on var­mis­taa hen­ki­lö­kun­nal­ta.

– To­si­aan, en­si­si­jai­ses­ti kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa asi­ak­kaan on kui­ten­kin hyvä ai­na tar­kis­taa ruo­ka­mer­kin­nät hen­ki­lö­kun­nal­ta, ei­kä jät­tää ruo­ka­va­lin­to­ja ai­no­as­taan mer­kin­tö­jen va­raan, Lind­berg to­te­aa.

Ra­vin­to­lan puo­lel­ta tär­ke­ää on myös huo­leh­tia, et­tä sekä keit­tiö et­tä tar­joi­lu­hen­ki­lö­kun­ta tie­tä­vät, mitä ter­meil­lä tar­koi­te­taan ja mi­ten var­mis­te­taan, et­tä tie­dot pi­tä­vät paik­kan­sa.