Teemana hyvinvointi: Esteettömyys hyödyttää kaikkia
Tuija Saarinen
Mitä sinulle tulee mieleen esteettömyydestä? Kenties esteetön wc tai liikuntaesteisille tarkoitettu pysäköintipaikka? Esteettömyys on kuitenkin laaja käsite, jossa on kyse ihmisten moninaisuuden huomioimisesta niin rakennuksissa kuin ympäristössä muutenkin.
– Esteettömässä rakennuksessa on otettu huomioon paitsi liikkumisen esteettömyys myös kuuleminen, näkeminen, ymmärtäminen ja aistiesteettömyys, toteaa sisustussuunnittelija ja esteettömyyskartoittaja Anne-Mari Marjamäki euralaisesta Unelmaneliöt -yrityksestä.
Esteettömyydestä hyötyvät muutkin kuin esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat, sillä leveät kynnyksettömät oviaukot helpottavat muun muassa lastenvaunujen työntämistä tai vaikkapa matkalaukkujen vetämistä. Sisätilojen lisäksi myös ulkoalueiden olisi hyvä olla esteettömiä.
– Esimerkiksi opasteet, kulkureitit ja valaistus ovat tärkeitä. Esteetön ympäristö on usein ketju, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Mitä hyötyä on esimerkiksi luiskasta, jos sinne päästäkseen pitää päästä jalkakäytävän reunakiven yli?
Esteettömyyden ohella vastuullisuus on lähellä sisustussuunnittelija ja esteettömyyskartoittaja Anne-Mari Marjamäen sydäntä. Tiloista tehtävät 3D-piirrokset ovat suureksi avuksi asiakkaan päätöksenteossa ja niiden avulla vähennetään turhia hutivalintoja.
Julkisten toimijoiden ja yritysten olisi myös hyvä tiedottaa esteettömyydestä nettisivuillaan. Jo se tieto, että rakennus ei ole esteetön, säästäisi monet turhalta käynniltä.
Marjamäki näkee, että on tärkeää rakentaa ympäristöä, joka sopii kaikille, eikä esteellistä ympäristöä ja siihen erityisratkaisuja.
– Jotkut meistä tarvitsevat esteetöntä ympäristöä, mutta kaikki hyötyvät siitä. Arviolta noin 20‒25 prosenttia ihmisistä tarvitsee esteettömiä ratkaisuja, ja lyhytaikaisesti elämänsä jossakin vaiheessa peräti 40 prosenttia. Se on merkittävä määrä.
Sataprosenttiseen esteettömyyteen on lähes mahdoton päästä, mutta jokainen askel esteettömyyden eteen on arvokas.
– Esteettömyys voi olla pienestä kiinni. Jos ei ole esimerkiksi mahdollisuutta teettää yrityksen oveen sähköistä liukuovea, kenties luiska, irtoramppi tai ovikello ratkaisisivat asian. Kaikki lähtee siitä, että kiinnitetään asiaan huomiota. Yritysten on mahdollisuus tilata itselleen myös Invalidiliiton Yhdenvertaista palvelua -merkki osoituksena halustaan kehittää tilojensa esteettömyyttä.
Marjamäki valmistui vuonna 2015 rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta ja hän kuuluu Invalidiliiton esteettömyyskartoittajarekisteriin. Hän korostaa, että mitä aikaisemmin rakennuksen suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon esteettömyysasiat, sen parempi.
– Uutta rakennusta suunnitellessa olisi hyvä tehdä esteettömyysselvitys ennen rakentamista. Se on järkevää myös kustannustehokkuuden kannalta, jos vertaa tilanteeseen, jossa joudutaan parantelemaan valmista rakennusta.
Julkisia rakennuksia koskevat muun muassa yhdenvertaisuuslaki ja rakennuslainsäädäntö. Laki säätelee tietyissä tapauksissa esteettömyyttä myös asuinrakennuksissa.
Marjamäki antaa vinkin omakotitaloa rakentaville.
– Jos haluaa rakentaa loppuelämän kodin, olisi hyvä, että se olisi valmiiksi esteetön tai ainakin muunneltavissa esteettömäksi.
Esteettömyyden lisäksi vastuullisuus on aina ollut Marjamäelle sydämen asia. Sisustussuunnittelijan työssä asiakas on luonnollisesti se, joka viime kädessä päättää vastuullisista valinnoista. Tiloista tehtävät 3D-piirrokset ovat suureksi avuksi suunnittelussa ja asiakkaan päätöksenteossa.
– Koen, että ne ovat osa vastuullisuutta, sillä asiakas näkee kuvasta heti, onko lopputulos mieleinen. Ei tule tehtyä niin sanotusti turhia hutivalintoja.
