Turpela: Kuntien tehtävä on edistää elinvoimaa – ei sekoittaa kilpailua ja keräillä sekajätettä
Osallistuin 1.10. Porin jätehuoltojaoston jätehuoltoyrityksille tarkoitettuun tilaisuuteen, jossa kerrottiin, että ollaan esittämässä selvitystä sekajätteen keräyksen tuottamisesta kunnan toimesta.
Muistini on toisinaan huono, mutta ei niin huono, etten muistaisi Keräämöä perustettaessa vakuutetun, ettei tarkoituksena ole jätehuoltokuljetusten siirtämistä yhtiölle sekajätteen osalta.
Toimijoille järjestetyssä tilaisuudessa kerrottiin, että viranomaisen tehtävä on tehdä selvityksiä asioissa. Totta, mutta onko viranomaisen tehtävä tehdä turhia selvityksiä? Selvityksiä, joita ei ole vaatinut valvontaviranomainen tai asiakaspalautteet. Eduskunnassa käsitellään lakiesitystä jätelain muuttamisesta. Siinä rajataan kunnan jätehuoltovastuuta, eli mennään takaisin oikeaan suuntaan. Miksi ihmeessä tässä vaiheessa yritetään kunnan vastuuseen vedoten saada muutos hyvin toimivaan markkinaan? Alueellamme on toimiva sekajätteenkuljetus. Sitä hoitavat pienet ja keskisuuret yritykset. Selvitystä perustellaan sillä, että kun nyt muuallakin tehdään näin. Onko siis todella kuntien elinvoimaa edistävä tekijä ottaa kunnallisen yhtiön hoitoon toiminto, jossa on jo toimiva markkina?
Kunnille on lähetetty asiasta lausuntopyyntö. Sekä tilaisuudessa että lausuntopyynnössä esitet lain sallimat mallit, eli kunnan malli ja kiinteistön haltijan malli, ja lisäksi kuitenkin esitettiin, että laissa ensisijaisena olisi juuri kunnan malli. Laissa sallitaan siis kaksi mallia – kumpaakaan preferoimatta. Lausuntopyynnössä tai tilaisuudessa annetut tiedot eivät ole oikein. Toistan; laki sallii kaksi mallia. Kiinteistönhaltijamallille esitettyjen edellytyksien ei ole edes väitetty jäävän täyttymättä tai tilanteen jotenkin kehittyneen kielteiseen suuntaan siitä, kun siihen on päädytty.
Kuntien tuli jätelain uudistuksen myötä ottaa bio- ja pakkausjäte hoitaakseen. Tätä tehtävää varten perustettiin edellä mainittu Keräämö. Nälkä kasvaa syödessä, jätteidenkin osalta. Kunnalliseen malliin päädyttäessä väliin tulee lisätoimija, joka taatusti lisää kustannuksia. Keräämö kuitenkin vain kilpailuttaa kuljetukset. Tehokkuutta etsitään, mutta onko keskittäminen sitä? Tuleeko selvitykseen mukaan myös kiinteistöliiton laskelmat hintojen kehittymisestä niillä alueilla, joissa jätteenkuljetus on saatu jo keskitettyä, ja jotka ovat toimineet jo hetken, jotta kustannuskehitys voidaan todentaa.
Etsitäänkö siis aidosti parempaa mallia? Oma kokemukseni on, että kun tällaisia selvityksiä aletaan tekemään, niillä on olemassa tavoite. Kokemus muualta on, että kilpailutuksissa pk-yritykset tippuvat pois, koska esimerkiksi keräysalueet ovat niin suuria, että pienemmät yritykset eivät niihin kykene. Jälleen mennään kohti suuruuden ergonomiaa, joka ei välttämättä takaa laatua tai tuo alueelle kilpailua tai edistä terveitä hintoja pitkällä aikavälillä. Siitäkin huolimatta, että laki edellyttää kilpailuttamisen niin, että pienetkin yritykset voivat olla mukana.
Mielellään vielä nostaisin esiin myös sanan valinnanvapaus. Tällä mallilla se ei toteudu. Entä demokratia? Pitäisikö asiakkaita kuunnella ja tehdä asiakastyytyväisyyskysely Keräämön toiminnasta ennen kuin alustetaan päätöksentekoa kunnan mallille.
Kuntien tulisi tehdä yritysvaikutusten arviointi molempiin malleihin. Siihen sisältyy muun muassa taloudellisia, sosiaalisia, toiminnallisia ja ympäristöllisiä tekijöitä. Lisäksi siihen kuuluvat toimintaympäristö, kilpailukyky, työvoima ja kestävä kehitys. Kuntien tavoitteena tulisi olla varmistaa, että julkiset päätökset tukevat elinkeinoelämän kestävää kehitystä ja luovat yrityksille edellytykset menestyä.
Satakunnassa on kuntien kesken ollut vahva henki siinä, että haluamme saavuttaa yrittäjyysmaakuntien kirkkaimman kruunun seuraavassa, vuoden 2026 Yrittäjien kuntabarometrissa. Tällaisilla toimilla emme ainakaan edistä tätä tavoitetta.
Voisiko markkinan antaa toimia siellä, missä se toimii ja kuntien keskittyä ydintehtäväänsä?
Nina-Mari Turpela
Toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät
