Kivelä väläyttää kevääksi satakuntalaista kiekkofinaalia
Lukko liekehtii ja Pata porisee. Talviklassikon tasokas taisto todisti, ettei villi veikkaus ole aivan utopiaa.
Vesa-Pekka Järvelä
Jääkiekko, kaukalopallo ja ringette. Kaikissa kolmessa maakunnan menestyslajissa on Antero Kivelän vahva kädenjälki. Porin Karhujen kasvatin palkintokaapista löytyy myös monta mitalia. Ensimmäinen SM-kulta tuli vuonna 1978 Ässien paidassa.
– Jääkiekko on ykkönen. Se on määrittänyt pitkälti koko elämääni. Lätkä on jättänyt syvät jäljet – ihan fyysisestikin. Mestaruuskaudella olin aina maalilla, lukuun ottamatta niitä hetkiä, kun olin paikattavana. Ja sellaista sattui usein, joten arpia löytyy pääkopasta aivan riittävästi, hymähtää Kivelä.
Valmennushommat veivät Kivelän 90-luvulla Kalajoelle, jonka jälkeen vuorossa olivat kaukalopallovuodet Porin Kärppien peräsimessä. Huikeasta kultakaudesta vetreä urheilumies pääsi nauttimaan Luvian ringette-naisten luotsina.
Ässien mestaruusvuonna SM-liigan parhaana maalivahtina palkitun Kivelän juuret ovat Porin Ulasoorissa. Loppuvuodesta 70 vuotta täyttävä eläkeläinen ei vieläkään hellitä. Vaikka peliuran päättymisestä on jo 36 vuotta, hän on yhä kiinni urheilussa.
– Pitkät kävelylenkit ylläpitävät fysiikkaa ja lastenlasten kanssa puuhastelu sekä tietyt luottamustehtävät pitävät mielen virkeänä. Varsinainen työurakin on takana, joten nyt on aikaa tehdä niitä asioita, jotka ovat mieluisia. Yksi niistä on edelleen urheilu.
Kipinä on siis tallella ja hommat jatkuvat jääkiekon parissa.
– En kuitenkaan nyt valmenna, mutta olen mukana Luvian Kiekon edustusjoukkueen taustalla.
Pääsarjaotteluita maalivahtilegendalle kertyi 570. 51 A-maaottelun veskarin viimeiseksi liigapeliksi jäi KooKoo-ottelu vuonna 1989.
– Jouduin päätöserässä valmentajan hommista yllättäen tolppien väliin. Siitä tuli peliuran päätepiste.
Matti Kautto muisteli Gdanskin Hard Rock Cafessa kolmen maalin iltaa Ässiä vastaan.
Kahdet MM-kisat pelannut veräjänvartija ehti kokea myös Lake Placidin olympiatunnelman. Seitsemän vuotta myöhemmin Kivelän kiekkoura oli kääntynyt jo loppusuoralle. 22. tammikuuta 1987 hän seisoi maalilla, kun patapaidat kohtasivat vieraskaukalossa JyPHT:n.
Kivelän muistista tappiopeli on jo pyyhkiytynyt, mutta kotijoukkueen tuolloin 26-vuotias hyökkääjä Matti Kautto ei ole unohtanut 38 vuoden takaista ottelua.
– Harva mies on tehnyt verkkooni hat trickiä. JyPistä temppua olisi ehkä eniten odottanut kyseisellä kaudella 44 osumaa latoneelta Risto Kurkiselta, Kivelä pohtii.
Kautto ymmärtää, ettei ”Antsa” enää muista kyseistä kamppailua.
– Huippuveskaria on aina vaikea yllättää. Itselleni se Hippoksen huippuilta oli uran tähtihetki, hehkuttaa Kautto.
60-vuotias jyväskyläläinen muisteli menneitä tammikuussa Puolan reissulla.
– Pelasin 302 liigamatsia, joten monesti tuli käytyä Porissakin. Isomäki oli vierasjoukkueelle paha paikka jo silloin.
Kauton liigaura päättyi 90-luvun alussa.
– Seuraava vuosikymmen vierähti Ruotsissa, lähinnä kakkosdivarissa – ensin pelaajana ja sitten valmennushommissa. Vuosituhannen vaihduttua sain pestin NHL:n Euroopan kykyjenetsijäksi: ensin Chicagoon ja Dallasiin ja sitten Philadelphiaan. Viimeiset vuodet vierähtivät New York Islandersin scouttina.
Kykyjenetsijän tehtävät päättyivät Kautolta pari vuotta sitten.
– Lätkä on ollut iso osa elämää vuosikymmeniä. Se on tuonut valtavasti ystävyyssuhteita. Niitä on Porin suuntaankin. Kari Takko oli yhdessä vaiheessa pomonikin. Hänen kanssaan soiteltiin viimeksi jokin aika sitten.
"Jääkiekko on ykkönen. Se on määrittänyt pitkälti koko elämääni", sanoo Kivelä.
Kautto ja Kivelä seuraavat tahoillaan talven ykköslajia tiiviisti.
– Materiaaliltaan aika ohut SaiPa on ollut sensaatio. Se tekee lajille hyvää. Satakuntalaisittainkin tilanne näyttää valoisalta. Lukko on huikeassa lennossa, ja Padalla on varaa parantaa. Kumpikin kurkottaa pudotuspeleihin. Molempien maalivahtiosastolla tarvitaan kuitenkin joka pelissä huippuiltoja. Jos peli kulkee ja kehittyy muillakin osa-alueilla, Satakunnan derby voi samalla olla jopa kevään finaali. Se olisi sitten kaikkien aikojen kamppailu, puntaroi Kivelä.