Pau­lii­na Vil­pak­ka

Eve­lii­na Tal­vi­tien nel­jäs ro­maa­ni, vas­ti­kään jul­kais­tu Hel­ga (In­to Kus­tan­nus 2025) on kä­si­työ­läis­nai­sis­ta ja muo­din voi­mas­ta ker­to­van his­to­ri­al­li­sen tri­lo­gi­an en­sim­mäi­nen osa. Ta­ri­na ker­too maa­lai­som­pe­li­jas­ta ni­mel­tä Hel­ga. Hel­ga ha­lu­aa kas­vaa pal­ve­li­jas­ta it­sel­li­sek­si te­ki­jäk­si ja seu­raa omaa tai­teel­lis­ta kut­su­mus­taan. Näin teh­des­sään hän jou­tuu myös luo­pu­maan.

Ro­maa­nin ta­pah­tu­mat si­joit­tu­vat Po­riin ja Sa­ta­kun­taan vuo­si­na 1948-1963. Pori on myös Tal­vi­tien syn­nyin­kau­pun­ki, jos­sa hän viet­ti lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa yli­op­pi­laak­si val­mis­tu­mi­seen as­ti. Hä­nel­lä on ol­lut muu­ta­man vuo­den ajan työ­huo­ne Po­ris­sa, jos­sa hän on työs­tä­nyt tri­lo­gi­aan­sa.

Nykyisin Tallinnassa asuva Eveliina Talvitie on syntynyt ja kasvanut Porissa. Kuva: Jyri Pitkänen

Ro­maa­nin­sa ai­hee­seen Tal­vi­tien ei ole tar­vin­nut ha­kea ins­pi­raa­ti­o­ta kau­kaa, sil­lä hä­nen iso­äi­tin­sä ja äi­tin­sä toi­mi­vat ai­koi­naan om­pe­li­joi­na. Tri­lo­gi­an en­sim­mäi­sen osan ta­pah­tu­mat si­joit­tu­vat sa­moi­hin vuo­si­kym­me­niin, jol­loin Tal­vi­tien iso­äi­ti toi­mi ro­maa­nin fik­tii­vi­sen Hel­ga-hah­mon ta­paan per­he­om­pe­li­ja­na.

Per­he­om­pe­li­jat oli­vat am­mat­ti­kun­ta, jot­ka ai­ka­na en­nen val­mis­vaa­te­te­ol­li­suut­ta viet­ti­vät usei­ta päi­viä tai pi­dem­pi­ä­kin ajan­jak­so­ja yh­des­sä ta­los­sa ker­ral­laan, om­mel­len ko­din­teks­tii­le­jä ja vaat­tei­ta ta­lon­vä­el­le.

Tal­vi­tien lap­suu­des­sa oli ar­kea, et­tä vaat­tei­ta om­mel­tiin ja ol­tiin kiin­nos­tu­nei­ta muo­dis­ta, kan­kais­ta ja ma­te­ri­aa­leis­ta. Hän sai seis­tä lo­put­to­man pit­kiä ai­ko­ja so­vi­tet­ta­va­na ja nup­pi­neu­lo­jen pis­tel­tä­vä­nä. Hä­nel­le it­sel­leen om­pe­le­mi­ses­ta ei kui­ten­kaan tul­lut kos­kaan am­mat­tia tai edes har­ras­tus­ta.

– En ole pe­ri­nyt sitä gee­niä. Yri­tin kyl­lä jon­kun ker­ran, mut­ta ta­ju­sin hy­vin no­pe­as­ti, et­tei mi­nus­ta ole sii­hen. Om­pe­le­mi­sen tai­to edel­lyt­tää luon­tais­ta kä­den­tai­toa, pit­kä­jän­teis­tä har­joit­te­lu ja kär­si­väl­lis­tä luon­net­ta.

Helga on käsityöläisnaisista ja muodin voimasta kertovan historiallisen trilogian ensimmäinen osa. Kuva: Into Kustannus

Muo­ti on Tal­vi­tie­tä kui­ten­kin ai­na kiin­nos­ta­nut, vaik­kei hän ole­kaan fa­naat­ti­nen muo­ti­leh­tien ku­lut­ta­ja. Hän poh­tii, et­tä muo­tia seu­raa­vat kaik­ki tie­dos­ta­mat­ta tai tie­dos­ta­en: Mikä mil­loin­kin on muo­tia, vai­kut­taa ta­val­la tai toi­sel­la kaik­kien elä­mään.

– Mi­nua on ai­na kiin­nos­ta­nut myös se, mi­ten ai­ka­kau­det nä­ky­vät muo­dis­sa ja vaat­teis­sa. Myös muo­din kier­to­kul­ku on tosi kiin­nos­ta­vaa. Täs­sä iäs­sä pää­see jo toi­sel­le kier­rok­sel­le esi­mer­kik­si lah­kei­den le­veyk­sis­sä, kun oman nuo­ruu­den muo­ti tu­lee uu­del­leen.

Tasa-ar­vo ja nais­ten yh­teis­kun­nal­li­nen ase­ma ovat tee­mo­ja, joi­ta Tal­vi­tie on kä­si­tel­lyt pal­jon kir­joit­ta­ja­na. Myös uu­tuus­ro­maa­nis­sa Hel­gan ta­ri­na luo ku­vaa nai­sen ase­mas­ta tuon päi­vän maa­il­mas­sa ja om­pe­li­jan am­ma­tis­sa. Ai­het­ta kä­si­tel­lään myös vaat­tei­den ja muo­din kaut­ta.

– Vaat­teet­han ker­to­vat esi­mer­kik­si ih­mi­sen yh­teis­kun­ta­luo­kas­ta, Tal­vi­tie sa­noo.

Mitä tu­lee tasa-ar­voon ja nais­ten ase­maan tänä päi­vä­nä, Tal­vi­tie poh­tii, et­tei­vät ne ole kos­kaan py­säh­ty­nees­sä ti­las­sa.

– Kan­sain­vä­li­se­nä nais­ten­päi­vä­nä on hyvä pa­laut­taa mie­liin, mil­lais­ten asi­oi­den eteen iso­äi­tim­me ovat tais­tel­leet. Tasa-ar­von ta­voit­te­lus­sa on kyse ih­mi­soi­keuk­sis­ta ja täl­lä­kin het­kel­lä nii­tä mo­nel­la rin­ta­mal­la hor­ju­te­taan.