Suomalaisyhtye KAJ kommentoi Melodifestivalenin voittoaan SVT:llä: "Nyt kampeamme saunan Baseliin ja näytämme heille"
Elias Peltonen, Maiju Ylipiessa / STT
Pohjanmaan Vöyriltä kotoisin oleva suomalaisyhtye KAJ yllätti lauantai-iltana voittamalla Ruotsin euroviisukarsinnat eli Melodifestivalenin. Suomalaisyhtye edustaa Ruotsia kappaleellaan Bara bada bastu Sveitsin Baselissa toukokuussa järjestettävissä Euroviisuissa.
Täpärästi toiseksi jäi suurimmaksi ennakkosuosikiksi veikattu Måns Zelmerlöw, joka voitti Euroviisut vuonna 2015.
– Kun saimme yleisön pisteet ja Måns oli vielä jäljellä, olimme varmoja että tulisimme toiseksi, sanoi KAJ:n Jakob Norrgård uutistoimisto TT:lle.
Hanuristi Axel Åhman kiitti Ruotsin yleisradio SVT:n haastattelussa ruotsalaisia luottamuksesta.
– Hoidamme homman niin hyvin kuin voimme. Nyt kampeamme saunan Baselin ja näytämme heille, Åhman kertoi SVT:n haastattelussa.
– Odotan, että pääsemme vetämään tämän uudestaan Baselissa – mutta isommin, sanoi Norrgård SVT:lle.
Voittokappaleessa lauletaan ruotsin lisäksi osittain myös suomeksi. Yhtyeeltä kysyttiin, aikovatko he muuttaa sanoituksia Euroviisuja varten.
– Mieluiten ei. On mielestäni aika viedä alkuperäiskieltä Euroviisuihin ja teemme sen mielellämme, Åhman vastasi.
– Aina on hauska kokeilla. Voimme kokeilla kirjoittaa englanninkieliset sanoitukset ja sen jälkeen uskon meidän hylkäävän ne, Norrgård sanoi.
Jo Melodifestivalenin semifinaalin jälkeen Ruotsissa ennestään tuntemattoman KAJ-yhtyeen Bara bada bastu nousi Ruotsin kuunnelluimmaksi kappaleeksi.
KAJ:n voiton myötä Euroviisuissa kuullaan tänä vuonna kaksi suomalaisesitystä. Suomea viisuissa edustaa Erika Vikman kappaleella Ich Komme.
Ennakkosuosikkina Melodifestivalenin finaaliin lähtenyt Zelmerlöw poistui ruotsalaismedioiden mukaan areenalta heti häviönsä varmistuttua. Hän kuitenkin palasi myöhemmin median eteen.
Zelmerlöw myönsi olevansa erittäin pettynyt.
– Aavistelin koko päivän, että tässä käy näin, Zelmerlöw kommentoi SVT:lle.
Expressenille Zelmerlöw sanoi tyrmistyneensä KAJ:n korkeista raatipisteistä. Yhtye sijoittui kansainvälisten raatien pisteissä toiseksi, kahden pisteen päähän Zelmerlöwistä.
– Tämä kuulostaa nyt uskomattoman huonolta häviäjältä. Mutta toukokuussa näemme, tekivätkö kansainväliset raadit työnsä oikein, Zelmerlöw sanoi.
Zelmerlöwin Revolution-kappale oli perinteinen ruotsalainen poptuotanto, joita Ruotsilta on viime vuosikymmenillä nähty Euroviisuissa toistuvasti. Suomalaisyhtyeen huumorikappale on taas ensimmäinen Ruotsin lähettämä ruotsinkielinen viisukappale sitten vuoden 1998, jolloin Ruotsia edusti Jill Johnson kappaleella Kärleken är.
Tällä vuosituhannella ainoa toinen ruotsinkielinen viisukappale on ollut Pernilla Karlssonin När jag blundar, joka oli Suomen edustuskappale vuoden 2012 Euroviisuissa. Samana vuonna voiton vei Ruotsin edustaja Loreen englanninkielisellä Euphoria-kappaleella.
Kaikkia muitakaan kilpailijoita lopputulos ei vaikuttanut ilahduttavan.
Melodifestivalenissa neljättä kertaa kilpailleen John Lundvikin mukaan Zelmerlöwillä tai hänellä itsellään ei ollut mahdollisuuksia tämän hetken trendiä vastaan. Lundvikin mukaan Melodifestivalenissakin menestyvät nyt kappaleet, jotka ovat hyvin Tiktok-ystävällisiä ja joissa lasten on helppo laulaa mukana.
– Kilpailu on täysin muuttunut. Siitä on tullut vähän kuin Euroviisut, on enemmän huumoria, enemmän hulluutta, Lundvik sanoi Aftonbladetille.
– Suon heille tämän voiton, mutta se ei ole liiga, jossa itse kilpailen, Lundvik sanoi KAJ:hin viitaten.
Artisti kiemurteli, kun häneltä kysyttiin, olisiko Zelmerlöwin pitänyt voittaa.
– Tuo on hyvin vaikea kysymys, hän sanoi lopulta.
Kuudenneksi sijoittunut Lundvik osallistui Melodifestivaleniin nyt neljättä kertaa. Hän voitti kilpailun vuonna 2019 kappaleella Too Late for Love ja sijoittui tuolloin Euroviisuissa viidenneksi.
Yhdeksänneksi sijoittunut Erik Segerstedt kiinnitti huomiota voittajien kansallisuuksiin. Viime vuonna Melodifestivalenin voittivat norjalaiset Marcus & Martinus.
– Minusta on vähän outoa, että Norja voitti viime vuonna ja tänä vuonna voittaa Suomi. Lähetämmekö ensi vuonna tanskalaiset Mello-voittajat? hän ihmetteli Aftonbladetille.
Ruotsalaismedioiden analyyseissa KAJ:n voiton katsottiin aloittaneen uuden ajan Ruotsin viisuhistoriassa.
Aftonbladetin Markus Larsson kirjoitti kommentissaan, että nyt on Ruotsin aika "pitää hassua hattua Euroviisuissa" ja "lallatella ympäriinsä Baselia kuin moldovalaisessa hupailussa".
– Ruotsi osoitti, että meillä on huumoria, ainakin jos se tuodaan Suomesta, Larsson kirjoitti.
Expressenin Maria Branderin mukaan KAJ:n voitto taas toi jotain, mitä Ruotsi oli tarvinnut. Hän kirjoittaa analyysissään, että Ruotsi on jo pitkään ollut vakava viisujen suurvalta, joka on lakannut ottamasta riskejä ja satsannut kaavansa hiomiseen. Tämän vuoksi hän kuvaili Euroopan pitävän Ruotsia "tylsänä bilekaverina".
– Kamppailu KAJ:n ja Månsin välillä muistutti Käärijän ja Loreenin kamppailua vuoden 2023 Euroviisuissa, missä tuomariäänet ratkaisivat lopulta Loreenin voiton. KAJ:n lähettämisen voi nähdä eräänlaisena korvauksena sille, Brander kirjoitti.
SVT:n analyysissä kuvailtiin KAJ:n valinnan muuttaneen perinteistä ruotsalaista järjestystä, jossa Euroviisuihin valitaan hiottuja popkappaleita.
Dagens Nyheterin kommentin mukaan ilmassa taas oli ollut jo Melodifestivalenin karsintakierroksilla tunne, että Ruotsin oli aika äänestää jotakin muuta kuin siloteltua, tylsää poppia ja että KAJ:n tuoma hassuttelu ja juhla on kaivattua.
---
Juttua korjattu klo 11.50: Axel Åhmanin sukunimi oli jutussa aiemmin virheellisesti Åhlman.
Juttua korjattu klo 14.14: John Lundvik kilpaili Melodifestivalenissa neljättä, ei kolmatta kertaa.
