Poik­keuk­sel­li­ses­ti jou­lun 1943 jou­lu­rau­ha ju­lis­tet­tiin Rau­mal­ta. Vuo­des­ta 1935 läh­tien Tur­ku on ju­lis­ta­nut ra­di­on vä­li­tyk­sel­lä jou­lu­rau­han koko Suo­mel­le. Täs­sä pe­rin­tees­sä on kui­ten­kin yk­si poik­keus.

So­ta­jou­lu­na 1943, eli ta­san 80 vuot­ta sit­ten, Rau­mal­la oli kun­nia toi­mia jou­lui­sen juh­la­het­ken ra­di­oin­ti­paik­ka­kun­ta­na,

Tämä jou­lu 1943 oli erit­täin mer­ki­tyk­sel­li­nen Kar­hu­mä­en poh­jois­puo­lel­la Kri­vin ja Sal­mi­jo­en maas­toon. Siel­lä oli Rau­man Pat­te­ris­to omis­sa ase­mis­saan hoi­ta­mas­sa vel­vol­li­suut­taan isän­maam­me va­pau­den puo­les­ta. Kaik­ki­aan vah­vuus oli 539 mies­tä. Lot­tien mää­rä oli myös suu­ri.

Vuo­den 1943 jou­lu­rau­ha siis ju­lis­tet­tiin Rau­mal­ta. Sen kuu­li­vat myös kau­ka­na rin­ta­mal­la Rau­man Pat­te­ris­ton ase­vel­jet.

He muis­te­li­vat tätä het­keä myö­hem­min jär­jes­te­tyis­sä vel­jes­ko­kouk­sis­sa sil­mät kos­tu­nei­na.

”Tämä jou­lu oli vel­jey­den ja ys­tä­vyy­den unoh­tu­ma­ton jou­lu”. Muis­te­lee Ar­vo Ands­ten. ” Sil­loin sain ko­kea jou­lun ai­dom­pa­na kuin kos­kaan en­nen tai jäl­keen.

Pat­te­ris­ton jo­kai­sel­le nel­jäl­le pat­te­ril­le oli kant­tii­niin jär­jes­tet­ty oma jou­lu­juh­lan­sa. Pat­te­ris­ton oma kuo­ro KIL­PI yh­des­sä JR 56:n ase­vel­jien kans­sa ka­jaut­ti kaik­ki kau­neim­mat jou­lu­lau­lun­sa joh­ta­ja­na Ei­no Pal­jär­vi.

Jou­lu­ru­non esit­ti kir­jai­li­ja Tau­no Kos­ke­la.

Ja­et­tiin ko­toa tul­leet jou­lu­lah­jat ja nau­tit­tiin jou­lu­a­te­ria.” Jou­lu­har­tau­den piti Pat­te­ris­ton ”paa­vi”, Rau­man kirk­ko­her­ra Oi­va Tuo­mi­nen. Hä­nen saar­nan­sa kä­sit­ti jou­lun sy­vim­män sa­no­man. ”Teil­le on tänä päi­vä­nä syn­ty­nyt Va­pah­ta­ja, joka on Kris­tus Her­ra.

Tu­lee­ko jou­lu rin­ta­mal­le­kin? Voi­daan­ko se elää kor­su­jen pi­men­nois­sa ja yk­si­näi­sil­lä var­ti­o­pai­koil­la? Tä­hän vas­taa jou­lu­e­van­ke­liu­mi. Se ker­too Bet­le­he­min ke­don pai­me­nis­ta, jot­ka us­kol­li­si­na, hil­jai­si­na ja var­maan myös yk­si­näi­si­nä suo­rit­ti­vat var­ti­o­teh­tä­vään­sä. Itä­mai­den tum­man­pi­me­äs­sä yös­sä he har­taas­ti odot­ti­vat päi­vän koit­toa. Juu­ri näil­le us­kol­li­sil­le pai­me­nil­le ja yös­sä val­vo­jil­le var­ti­joil­le syt­tyi jou­lun kir­kas täh­ti. Heil­le ju­lis­tet­tiin en­sim­mäi­si­nä jou­lun sy­vin sa­no­ma.”

Rau­man Pat­te­ris­to sai kuul­la vuo­den tär­keim­män ju­lis­tuk­sen – jou­lu­rau­han ju­lis­tuk­sen sen ai­kai­ses­ta ra­di­os­ta omas­ta ko­ti­kau­pun­kis­ta Rau­mal­ta, kau­ka­na ko­deis­taan ja omai­sis­taan. Kri­vil­lä ja Sal­mi­jo­el­la. mis­sä he var­ti­o­pai­koil­laan täyt­ti­vät teh­tä­vään­sä, mikä oli Pat­te­ris­ton vas­tuul­la mei­dän kaik­kien puo­les­ta. Täl­löin­kin ky­syt­tiin pai­men­ten lail­la us­kol­li­suut­ta. He var­ti­oi­vat. Vaik­ka odo­tus ja kai­puu oli suur­ta ja täyt­ti­vät hei­dän sy­dä­men­sä.

Aar­ne Ands­ten muis­te­lee lo­puk­si: Oi­kea jou­lun ikä­vä- Py­hän Hen­gen syn­nyt­tä­mä – toi heil­le to­del­li­sen jou­lun. Siel­lä ase­mis­saan ja niis­sä olo­suh­teis­sa syt­tyi sy­dä­miin jou­lun kir­kas täh­ti, syn­tyi Kris­tus Va­pah­ta­jak­sem­me ja Her­rak­sem­me.

Rau­man Pat­te­ris­ton ase­vel­jet var­ti­oi­vat, val­voi­vat. Heil­le­kin tuli jou­lu ”Kun­nia Ju­ma­lal­le kor­keu­des­saan.”

Rau­man Pat­te­ris­ton Pe­rin­ne­kil­ta ry.

Rai­mo Va­han­to