Luotettavan tiedon tunnistaminen yhä vaikeampaa
Britanniassa mellakoidaan ja Amerikan presidentinvaaleissa käytetään koko ajan likaisempia temppuja.
Molemmissa hyödynnetään sosiaalisen median ikäviä puolia. Ihmisillä on taipumus uskoa sellaisia uutiseksi naamioituja sisältöjä, jotka tukevat hänen mielipidettään. Britannian mellakat alkoivat, kun maahanmuuttajataustainen henkilö puukotti kahdeksaa lasta. Viranomaiset tiedottivat asiasta hitaasti ja niukasti, mikä avasi pelin tarkoitushakuiselle sekaannuksen ruokkimiselle erilaisten some-sisältöjen kautta. Onko kyseessä Venäjän vihamielinen vaikuttaminen tai ei, mutta ainakin sekaannusta ja vastakkainasettelua se herättää.
Amerikan presidentinvaaleissa editoidaan kummassakin leirissä vastapuolesta videoita, joilla sopivasti pätkiä yhdistelemällä saadaan luotua sekava vaikutelma puheista. Samalla tekoäly on tuonut helpot keinot tuottaa keksittyä uskottavan oloista kuvaa ja videota täysin tekaistulla sisällöllä. Viimeisen väite on, että kampanjatilaisuuksien kuviin on lisätty yleisöä tekoälyn avulla, jotta osoitettaisiin tilaisuuksien olevan suositumpia kuin toisella.
Tavallisen somenkäyttäjän on vaikeaa tunnistaa, mikä on totta ja mikä ei. Suomen kieli onneksi pelastaa sen verran, että ajoittain somessa vastaan tulevat tekoälyn tuottamat tai muuten tarkoitushakuiset sisällöt on vielä toistaiseksi helppo tunnistaa.
Medioiden sisältöjä syytetään eri suuntaan kallellaan oleviksi, riippuen siitä myötäilevätkö ne omaa kantaa vai ei. Niin kauan kun eri mieltä ollaan sisällön painotuksesta ja myötäsukaisuuden suunnasta, tilanne on hallinnassa. Koska medioita on useita, voi aina vaihtaa toiseen ja etsiä itselleen sopivan version.
Suomessa luottamus medioihin on korkealla ja se on hyvä suoja tahallista somessa tapahtuvaa vaikuttamista vastaan.
Samu Vahteristo
päätoimittaja