Yhdistetäänkö Satakunnan hyvinvointialue naapuriin?
Hyvinvointialueet ympäri Suomen kamppailevat alijäämäisen toimintansa kanssa. Viime hallituskaudella tehty soteuudistus on osoittautunut juuri niin heikoksi, mitä etukäteen varoitettiinkin.
Varoitukset eivät haitanneet, kun SDP ja Keskusta ikiaikaisessa maakuntahaaveessaan veivät uudistuksen väkisin läpi. Alueiden määräksi päätettiin 21 ja Helsinki. Uudistuksen tultua voimaan jokaisella alueella tehtiin samat valmistelut, muodostettiin jokaiseen omat uudet organisaatiot ja tehtiin erikseen samat virheet. Jokaisessa pähkitään samojen it-järjestelmäasioiden kanssa erikseen. Puhumattakaan siitä, että jokaiseen luotiin poliittinen hallintokerros satoine luottamushenkilöineen.
Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta ja sen kanssa niiden on tultava toimeen. Alueet ovat siis valtionhallintoa, jolla on päätäntävalta vain menoista. Toki niistäkin suurin osa on lakisääteisiä. Toki on muistettava, että laki säätää tehtävien järjestämisestä, ei tuottamisesta.
Syksyn mittaan on tullut selväksi, että hyvinvointialueet eivät selviä tehtävistään sillä joka vuosi kasvavalla rahalla, jonka valtio niille osoittaa. Tälle vuodelle rahoitusta lisättiin kaksi miljardia, mutta sekään ei tule riittämään.
Viikonloppuna pääministeri Petteri Orpo ennakoi, että hallitus on valmis yhdistämään alueita, jos ne eivät selviä tehtävistään. Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja esitti alueiden lukumäärän puolittamista nykyisestä.
Tässä lehdessä olevassa jutussa raumalaiset hyvinvointialueen hallituspäättäjät tuskailevat alijäämän kanssa. Yhtä yksittäistä keinoa ei tilanteen korjaamiseksi varmasti ole, vaan useita pienempiä.
Surullista onkin, että jo kertaalleen sovittuja muutoksia ei saada tehtyä, kun osa poliittisista päättäjistä jarruttaa päätöksiä. Tilannekuvan sekä alueiden että valtion vakavasta taloustilanteesta tulisi olla kaikille selvää ja mennä ohi kotiinpäinvetämisten.
Samu Vahteristo
