Ehdokkaiden saaminen oli Raumalla yhä haastavampaa
Raumalaiset puolueorganisaatiot ovat tehneet valtavan työmäärän saadakseen ehdokkaita listoilleen niin alue- kuin kunnallisvaaleihin.
UutisRauma
Viiden suurimman valtuustoryhmän vaalivastaavat toteavat yleisesti, että haastavaa on ja työtä ehdokkaiden saamiseksi on jouduttu tekemään entistä enemmän.
Ilse Vauhkonen
SDP:n vaalipäällikkö Ilse Vauhkonen toteaa, että loppukiri otettiin vielä viikonvaihteessa. Maanantai kello 16 oli viimeinen jättöaika ehdokaslistoille.
– Kyllähän ehdokkaiden saaminen käy yhä haastavammaksi. Me jäämme viime vaalien ehdokasmäärissä viiden henkilön verran. Tavoite oli 52 ehdokasta, laskee Vauhkonen.
Mitään yllättävää ehdokkaaksi ryhtymisen nihkeydessä ei Vauhkosen mielestä ole. Ihmiset arvostavat yhä enemmän omaa vapaa-aikaa ja politiikkaan lähteminen on aika ison kynnyksen takana.
Sikäli SDP:n tilanne on hyvä, että aluevaaliehdokkaita ilmaantui enemmän kuin oli mahdollisuus ottaa. Kiintiöksi Vauhkonen mainitsee 16.
– Saimme listalle paljon uusia ehdokkaita. Monet heistä ajattelevat aluevaltuutetun mahdollisuudet vaikuttaa pieniksi. Takaportin vaikuttamiseen antaa valiokuntatyö. Valiokunta ei toki päätä mitään, mutta sieltä voi tehdä ehdotuksia ja vaikuttaa sitä kautta, Vauhkonen laskee.
Sari Pettersson
Kokoomuksen vaalivastaava Sari Pettersson sanoo, ettei heidän kuntavaaliehdokkaiden lista tule täyteen eli 64 mahdollisen määrästä jäätiin vajaan parikymmenen verran.
– Kun syksyllä ryhdyttiin ihmisille soittelemaan ja kyselemään haluista lähteä ehdolle, niin yhtäkään tylyä vastausta ei tullut. Monet olivat otettuja siitä, että heiltä kysellään mahdollisesta ehdokkuudesta. Kyllä tällaisesta palautteesta jää hyvä mieli.
Pettersson sanoo olleensa ilahtunut siitä, että kokoomuksen nuoret ovat lähteneet taas mukaan.
– Meillä on ehdokkaina kolme lukiolaista. He täydentävät hyvin ehdokaskirjoa, jossa on yrittäjiä, duunareita ja eri alojen asiantuntijoita. Eniten ehdokkaita mahtuu 40–50 ikävuoden väliin.
Aluevaltuustoehdokkaiden saamista Pettersson luonnehtii haastavaksi. Hän sanoo, että ehdokkaiden prioriteetti on ehdottomasti kuntatasolla. Kuntavaalit koetaan jotkin likeisemmäksi ja sitä kautta työ kunnanvaltuustossa aluetta tärkeämmäksi.
Marko Nevalainen
Perussuomalaisten vaalivastaava Marko Nevalainen sanoo puolueen jäävän viime kuntavaalien ehdokasmääristä, myöskään kuuttatoista kiintiöpaikkaa ei saatu aluevaltuustoehdokkaissa täyteen.
– Ehdokkaiden hankkiminen on ollut haastavaa. Yksi piirre hankinnassa on ollut se, etteivät viime vaaleissa rannalle jääneet enää halunneet lähteä ehdolle.
Nevalainen näkee ongelmana myös perussuomalaiset puolueen maineen. Hänen mukaansa ihmiset eivät halua julkisesti leimautua perussuomalaisiksi.
– Puoluetta leimaa myös valtakunnanpolitiikka. Puoluejohtaja Riikka Purra valtiovarainministerinä joutuu tekemään ikäviä päätöksiä ja on näiden päätösten kanssa jatkuvasti esillä, Nevalainen harmittelee.
Hänen haluaa korostaa, että paikallistasolla perussuomalaiset tekevät yhteistyötä muiden puolueiden kanssa kaupungin parhaaksi.
– Tämän näkökulman pitäisi äänestäjien ottaa huomioon huhtikuussa, Nevalainen toivoo.
Kiintiö ei aluevaaliehdokkaiden määrässä täyty. Ongelma on sama kuin useimmilla muittakin puolueilla, aluevaaliehdokkuus ei kiinnosta.
Hannu Ollila
Keskustan vaalivastaava Hannu Ollila teki valtavan työn ehdokkaiden saamiseksi. Hän laskeskelee yhteydenottomääriään ja toteaa olleensa noin pariinsataan raumalaiseen yhteydessä.
– Ei yksi soitto useinkaan riitä ihmisten kiinni saamiseksi. Kyllä soittomäärä aika hurjaksi nousee, hän tunnustaa.
Osa tavoitetuista on sanonut suoraan, ettei hän ole edes koskaan äänestänyt keskustaa.
Siitä Ollila on hyvillään, että nuoria saatiin kivasti mukaan.
– On muutamia parikymppisiä ja 30+-väkeä. Yllättävää on, ettei me saatu ikäihmisiä odotetusti. No, on meillä sentään pari eläkeläistä, sanoo Hannu Ollila, joka itsekin kuuluu eläkeläisiin.
Aluevaaliehdokkaita Raumalta löytyi kymmenen. Hannula sanoo suoraan, että keskustalaisesti ajattelevia on aika vaikea saada aluevaaliehdokkaaksi. Syy on siinä, että hallituksella on voimakas pyrkimys keskittää palveluja. Tätä keskusta vastustaa.
– Kun sitten päätöksiä tehdään enemmistön voimin oma kannan vastaisesti, tulee kentältä helposti palautetta siitä, ettei siellä saada mitään aikaiseksi. Helposti tulee leimatuksi leikkausten tekijäksi, toteaa Ollila.
Tapio Ailasmaa
Vasemmistoliiton vaalivastaava Tapio Ailasmaa muistelee 1980-lukua, jolloin ehdokaslistoille oli tunkua.
– Tuli lista täyteen ja jäi ylikin. Nyt päästiin kuntavaaleissa 20 ehdokkaaseen eli tavoitteesta jäätiin muutamalla ehdokkaalla.
Ailasmaa on tyytyväinen siihen, että ehdokkaiksi lähti uusia kasvoja. Etenkin nuoria naisia vasemmistoliitto vetää aikaisempaa enemmän, kun taas moni iäkäs jää pois.
Vasemmistoliiton kannattajissa on tapahtunut ison muutos parissa vuosikymmenessä. Vanhasta duunaripuolueesta on tullut enemmän opiskelleiden nuorten naisten puolue. Ilmiö näkyy myös paikallistasolla.
– He ovat esiintymiskykyisiä ja fiksuja, Ailasmaa kehuu.
Aluevaaleihin oli puolueen suhteellisen helppo saada 10 ehdokasta.
– Saatiin kokeneita ja kyvykkäitä ehdokkaita, Ailasmaa arvioi.