Oikeusministeriö ja Oikeuskanslerinvirasto suhtautuvat epäillen passien sormenjälkien käyttämiseen rikostutkinnassa – "Esitetyt muutokset rajoittavat yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa huomattavasti"
Heli Laakkonen / STT
Hallitus haluaa antaa muun muassa poliisille oikeuden käyttää noin neljän miljoonan ihmisen passeja ja henkilökortteja varten annettuja sormenjälkiä rikosten selvittämiseen. Poliisihallitus selvitti viime vuonna, että noin 8 000 selvittämättömän rikoksen tutkinnassa on käytettävissä tunnistamattomia sormenjälkiä. Näistä 70:ssä sormenjäljet voisivat olla tunnistettavissa.
Tämä käy ilmi hallituksen biometristen tietojen – eli sormenjälkien ja kasvokuvien – käyttöä koskevasta esitysluonnoksesta, jonka lausuntoaika päättyy maanantaina.
Esitysluonnoksen mukaan selvittämättömien rikosten joukossa on esimerkiksi murhia, murhan yrityksiä, tuhotöitä, raiskauksia ja törkeitä ryöstöjä. Kasvokuvista ei ole olemassa tilastoa, mutta kasvokuvavertailuiden arvioidaan olevan käyttökelpoisia sormenjälkivertailuja useammin.
Lisäksi sormenjälkiä haluttaisiin käyttää muun muassa kansallisen turvallisuuden suojaamiseen, esimerkiksi terrorismin estämiseen. Poliisin lisäksi sormenjälkiä voisivat hyödyntää joissakin tapauksissa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, suojelupoliisi ja Tulli. Tietoja käsittelisi keskusrikospoliisi.
Maanantaina keskipäivään mennessä asiasta annetuissa lausunnoissa muun muassa tietosuojavaltuutetun toimisto, oikeusministeriö ja Oikeuskanslerinvirasto suhtautuvat esitettyihin muutoksiin varauksellisesti. Tietosuojavaltuutetun mukaan muutokset eivät ole oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden, sillä 70 selvittämättömän rikoksen tapauksessa sormenjälkihaussa osumia voisi tulla vain 0,0000175 prosentissa haettavista tiedoista.
Oikeusministeriö kiinnittää huomiota samaan asiaan. Ministeriön mukaan esitysluonnoksen perusteella on epäselvää, ovatko hallituksen esittämät muutokset todella välttämättömiä.
Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötiedot on kerättävä tiettyä tarkoitusta varten eikä niitä saa käsitellä myöhemmin muilla tavoin. Tietosuojavaltuutetun mukaan yli 70 prosenttia koko väestön biometrisistä henkilötiedoista kuitenkin annettaisiin hallituksen esittämän muutoksen myötä muun muassa poliisin käyttöön johonkin muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.
Perustuslakivaliokunnan kanta on tietosuojavaltuutetun mukaan ollut, että henkilötietojen muusta kuin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ei saa tulla pääasiallinen tai edes merkittävä käyttötapa. Hallituksen esityksen mukaan näin ei olisikaan käymässä. Tietosuojavaltuutetun mukaan taas neljän miljoonan ihmisen henkilötietojen käsittely alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavasti ei ole vähäistä.
Säännöksiä muutettaisiin myös niin, että ulkomaalaislain nojalla rekisteröityjen lähes 80 000 ihmisen sormenjälkiä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin. Tietoja saisi myös luovuttaa nykyistä kattavammin Schengenin tietojärjestelmään.
Oikeuskanslerinvirasto puolestaan sanoo lausunnossaan, että poliisi saisi luultavasti tulevaisuudessa teknologian kehittymisen myötä aiempaa tehokkaampia välineitä sormenjälki- ja kasvokuvavertailun tekemiseen. Siksi esitetyt muutokset rajoittavat Oikeuskanslerinviraston mukaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa huomattavasti.
Lisäksi lausunto on kriittinen esimerkiksi sormenjälkien vertailun valvontaa kohtaan. Oikeuskanslerinviraston mukaan esitysluonnokseen ei sisälly tuomioistuimen lupaa tai valvontaa, pöytäkirjan laatimista tietojen vertailusta tai ulkopuolisen viranomaisen arviointia.
Tästä huomauttaa lausunnossaan myös Tuomioistuinvirasto.
Sisäministeriö on pyytänyt lausuntoa muun muassa keskusrikospoliisilta ja poliisihallitukselta, mutta näitä lausuntoja ei ollut annettu maanantai-iltapäivään mennessä. STT ei ole tavoittanut keskusrikospoliisia kommentoimaan asiaa.
Sisäministeriö perustelee esitettyjä muutoksia sillä, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan hallitus haluaa vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi.
Hallintovaliokunnan vuoden 2021 mietinnön mukaan olisi tärkeää, että sormenjälkien käyttäminen olisi mahdollista ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, esityksessä sanotaan. Tästä esimerkkinä mainitaan haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön kohdistuneen törkeän seksuaalirikoksen ja siihen liittyvän henkirikoksen selvittäminen. Lisäksi esityksessä mainitaan esimerkiksi vakavat maanpetos- ja vakoilurikokset sekä järjestäytynyt rikollisuus.
Lausunnonantajista muun muassa suojelupoliisi (supo) pitää hallituksen ehdotusta "erittäin tarpeellisena ja kannatettavana". Supon mukaan sen tiedonhankinnan kohdehenkilöillä ei ole lähtökohtaisesti rikollista taustaa, mistä syystä esimerkiksi sormenjälkirekisterin tietoja voitaisiin käyttää tunnistamaan kansallista turvallisuutta uhkaavia ihmisiä. Supo haluaisi kuitenkin tehdä omaan toimialaansa liittyvät tietojen vertailut itse keskusrikospoliisin sijaan.
Rajavartiolaitoksen esikunta arvioi, että hallituksen ehdottamilla muutoksilla olisi myönteisiä turvallisuusvaikutuksia. Esikunnan mukaan ne tehostaisivat mahdollisuuksia tunnistaa rikokseen syyllistyneitä tai syyllistyviä.