Perusopetuksen tukea ollaan uudistamassa – koulunkäynnin aloituksen siirto vuodella yhä mahdollista
Eeva Nikkilä-Kiipula / STT
Hallituksen perusopetuksen tuen uudistusesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja tavoitteena on, että laki saataisiin hyväksyttyä vuodenvaihteessa, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Esityksestä on poistettu lausuntokierroksen palautteen perusteella kohta, jonka mukaan koulunkäynnin aloittamista ei olisi enää voinut siirtää.
– Kohta sai aika paljon lausuntopalautetta. Tästä syystä opetusministeri linjasi, että pykälää ei muuteta, sanoo hallitusneuvos Marjaana Larpa opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Alun perin kohtaa perusteltiin muun muassa sillä, että lapsella on oikeus osallistua perusopetukseen osana ikäryhmäänsä.
– Myöhentämisessä ollaan yksi ylimääräinen vuosi esiopetuksen puolella. Myöhentämisessä käy siis niin, että perusopetukseen mennään eri-ikäisenä. Koska perustuslaki turvaa nimenomaan lapsen oikeuden saada perusopetusta, myöhentämisen voidaan katsoa olevan tietyllä tavalla jopa perusoikeuden rajoitus, Larpa sanoo.
Asia jätettiin kuitenkin ennalleen, joten lapsen koulun aloittamista voidaan edelleen siirtää vuodella asiantuntijoiden selvitysten perusteella.
Perusopetuksen tuen uudistus on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, ja siinä ovat jo tietyt linjat, joiden mukaisesti tätä täytyy uudistaa, sanoo opetusneuvos Erja Vitikka opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Hän lisää, että nykytilanteesta on myös useamman vuoden tilasto-, tutkimus- ja arviointitietoa.
– Sitten on tietysti kentältä tullutta viestiä siitä, että nykyinen tuen järjestelmä ei tällaisenaan toimi.
Vitikka mainitsee, että ensinnäkin kuntien ja alueiden välillä on vaihtelua. Lisäksi, jos esimerkiksi aluehallintovirastojen kantelutapauksia tarkastellaan, perusopetuksen tukea koskevat asiat ovat yksi merkittävimpiä aiheita kanteluasioissa. Eli huoltajatkaan eivät ole tilanteeseen tyytyväisiä.
Opettajat ovat puolestaan viestineet, että tällä hetkellä tukijärjestelmä ei nykyisillä resursseilla toimi.
– Esimerkiksi asiakirjakokonaisuus, joka tähän nykyiseen tuen järjestelmään sisältyy, koetaan hyvin kuormittavana ja aikaa vievänä.
Tukijärjestelmä perustuu nykyisin tuen tasoihin, ja tasoilla oppilas voi saada lakisääteisiä tukimuotoja, kuten tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai erityisopetusta. Vitikan mukaan vaikuttaa siltä, että vaikka oppilaat olisivat jollakin tuen tasolla, he eivät välttämättä saa niitä tukitoimia, joita he tarvitsevat.
– Nyt uudistuksessa lähdetään siitä, että tasot poistetaan ja säädetään konkreettisista tukitoimista. Sillä pyritään varmistamaan se, että oppilaat oikeasti saavat sitä tukiopetusta, erityisopettajan opetusta, pienryhmäopetusta, tulkitsemis- ja avustajapalveluita ja muita konkreettisia tukitoimia, joita tarvitsevat, Vitikka sanoo.
Uudistuksen vaatimiin toimiin panostetaan hänen mukaansa lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää vuosittaista rahaa opetuksen järjestäjille.
