Samu Vah­te­ris­to, UR

Rau­ma on yk­si kiin­nos­ta­vim­mis­ta si­joit­tu­mis­pai­kois­ta useil­le ve­ty­ta­lou­den toi­mi­joil­le ja Rau­man Sa­ta­ma sekä sa­ta­man laa­jen­nu­sa­lue Jär­vi­luo­to ovat he­rät­tä­neet laa­jaa kiin­nos­tus­ta.

Rau­man Sa­ta­man toi­mi­tus­joh­ta­ja Jan­ne Vir­ta ker­too yh­tey­de­not­to­ja tul­leen mer­kit­tä­väs­ti.

– Olem­me kes­kus­tel­leet yli 30 kiin­nos­tu­neen toi­mi­jan kans­sa si­joit­tu­mi­ses­ta Rau­mal­le. Kah­den hank­keen kans­sa olem­me eden­neet jo suun­nit­te­lu­vai­hee­seen ja us­kal­ta­nen sa­noa, et­tä li­sä­so­pi­muk­sia on tu­los­sa, Vir­ta ker­too.

– Suun­nit­te­lu­va­rauk­sia myön­net­tä­es­sä py­rim­me luo­maan alu­eel­le toi­mi­joi­den ver­kos­ton, jos­sa ne ei­vät en­si­si­jai­ses­ti kil­pai­li­si kes­ke­nään vaan, voi­si­vat par­haim­mil­laan tuo­da li­sä­ar­voa toi­sil­leen sa­mal­la mo­ni­puo­lis­ta­en sa­ta­man lii­ken­ne­vir­to­ja, Vir­ta jat­kaa.

Toi­mi­joi­den in­ves­toin­ti­ky­vyl­lä on suu­ri mer­ki­tys, sil­lä alu­eel­le kaa­vail­lut puh­taan ta­lou­den eli syn­teet­ti­sen polt­to­ai­neen val­mis­tuk­seen täh­tää­vät lai­tok­set vaa­ti­vat ko­ko­luo­kas­ta riip­pu­en 500–700 mil­joo­nan in­ves­toin­nit. Täl­lä het­kel­lä sa­ta­ma on teh­nyt suun­nit­te­lu­va­raus­so­pi­muk­sen kah­den toi­mi­jan kans­sa. Pe­tä­jäk­seen si­joit­tu­mis­ta suun­nit­te­le­va toi­mi­ja on Norsk E-fuel ja Jär­vi­luo­toon va­rauk­sen teh­nyt toi­mi­ja on vie­lä jul­kis­ta­mat­ta. Jär­vi­luo­toon mah­tui­si kak­si tai kol­me vas­taa­va lai­tos­ta, jo­ten toi­mi­joi­den mää­rä voi­si ol­la Pe­tä­jäs mu­kaan lu­kien nel­jä, ja vie­lä jäi­si me­ri­met­so­jen asut­ta­ma alue ra­ken­ta­mat­ta.

– Jär­vi­luo­don va­rauk­sen pe­rus­teel­la voim­me nyt läh­teä ha­ke­maan poik­keus­lu­paa alu­eel­la liik­ku­mi­seen me­ri­met­sois­ta huo­li­mat­ta, Vir­ta sel­vit­tää.

Jär­vi­luo­doil­la pesi ke­säl­lä laa­ja me­ri­met­so­ko­lo­nia (7650 pe­sää), hai­ka­roi­ta sekä mui­ta la­je­ja. En­sim­mäi­nen mer­kit­tä­vä e-polt­to­ai­neen tuo­tan­to­lai­tos si­joit­tui­si Iso-Jär­vi­luo­don luo­teis­reu­naan lin­tu­a­lu­een län­si­puo­lel­le.

Poik­keus­lu­paa ra­ken­ta­mi­sel­le ja toi­min­nal­le ha­e­taan kaa­vaan mer­ki­tyn lin­tu­jen pe­si­mä­a­lu­een ul­ko­puo­lel­le ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti il­man pe­si­mä­a­jan ra­joi­tuk­sia ja pe­sien suo­ja­e­täi­syyk­siä.

Te­lak­ka-alu­eel­ta Vähä-Jär­vi­luo­don kaut­ta Iso-Jär­vi­luo­dol­le joh­ta­va tie kier­tää lin­tu­jen pe­si­mä­a­lu­een. Tien käy­töl­le on kui­ten­kin ase­tet­tu ra­joi­tuk­sia ja ny­kyi­sel­lään sitä voi­daan käyt­tää ai­no­as­taan elo­kuun alus­ta tam­mi­kuun lop­puun. Tä­män tien käyt­töön ha­e­taan ym­pä­ri­vuo­tis­ta lu­paa il­man pe­si­mä­a­jan ra­joi­tuk­sia sii­hen saak­ka, et­tä kaa­van mu­kai­nen vi­ral­li­nen pen­ger­tie (maan­tie- ja rau­ta­tie­yh­teys) on saa­nut ve­si­lu­vat ja on ra­ken­net­tu. Uu­si pen­ger­tie tu­lee ole­maan huo­mat­ta­vas­ti kau­em­pa­na lin­tu­jen pe­si­mä­a­lu­ees­ta.

– It­se lin­tu­a­lu­eel­le ei ra­ken­ta­mis­toi­mia ol­la ulot­ta­mas­sa ei­kä yh­tä­kään pe­sä­puu­ta tul­la kaa­ta­maan . Ra­ken­ta­mi­nen aloi­te­taan län­nen suun­nas­ta niin, et­tä ra­ken­nus­työt ai­heut­ta­vat mah­dol­li­sim­man vä­hän häi­ri­ö­tä. Poik­keus­lu­paa tar­vi­taan, kos­ka käy­tän­nös­sä työt py­säh­ty­vät pit­käk­si ai­kaa, el­lei tie­yh­teyt­tä saa käyt­tää myös pe­si­mä­ai­ka­na, pe­rus­te­lee Vir­ta.

Sa­ta­ma ai­koo ede­tä toi­mi­joi­den lu­kit­se­mi­ses­sa no­pe­as­ti, mut­tei kui­ten­kaan hä­ti­köi­den. Ta­voit­tee­na on, et­tä en­si vuo­den al­ku­puo­lel­la va­lin­nat oli­si teh­ty.

– Kaik­ki toi­mi­jat täh­tää­vät vuo­teen 2030, jol­loin EU:n se­koi­te­vel­voit­teet tu­le­vat voi­maan esi­mer­kik­si len­to­lii­ken­tee­seen.

Sa­ta­ma on en­si­si­jai­ses­ti ta­va­ran lä­pi­kul­ku­paik­ka ja sol­mu­koh­ta. So­pii­ko tuo­tan­non toi­mi­ja sa­ta­man alu­eel­le?

– Ei sa­ta­man tar­vit­se ol­la pe­rin­tei­nen lä­pi­vir­taus­paik­ka, vaan se voi ol­la myös alus­ta te­ol­li­sel­le tuo­tan­nol­le. Toki toi­min­nan tu­lee ol­la kyt­kök­sis­sä me­ri­kul­je­tuk­siin, eli joko raa­ka-ai­neet tuo­daan me­rit­se tai lop­pu­tuot­teet vie­dään me­rit­se. Vir­ta mää­rit­te­lee.

Sa­ta­mal­le inf­ran ra­ken­ta­mi­nen uu­sia toi­mi­joi­ta var­ten tar­koit­taa iso­ja in­ves­toin­te­ja.

– Pal­jon riip­puu sii­tä tar­vi­taan­ko rau­ta­tie­tä Jär­vi­luo­toon vai riit­tää­kö pelk­kä tie­yh­teys. Pen­ger­tien ra­ken­ta­mi­nen ja maa-alu­ei­den sta­bi­loin­ti kan­ta­vak­si poh­jak­si edel­lyt­tää joka ta­pauk­ses­sa huo­mat­ta­via in­ves­toin­te­ja . Kaik­kea ei on­nek­si kui­ten­kaan tar­vit­se, ei­kä pys­ty­kään te­ke­mään ker­ral­la, Vir­ta ar­vi­oi.

Suun­nit­te­lu­va­rauk­sis­ta mat­ka lo­pul­li­seen in­ves­toin­ti­pää­tök­seen on pit­kä. En­nen in­ves­toin­ti­pää­tös­tä teh­dään suu­ri jouk­ko sel­vi­tyk­siä, ar­vi­oin­te­ja ja lu­vi­tuk­sia, jois­sa vie­räh­tää vuo­des­ta kah­teen vuo­teen.

– Pal­jon on rat­kais­ta­via asi­oi­ta en­nen kuin tuo­tan­to on käyn­nis­sä ja moni asia voi täs­sä mat­kan var­rel­la vie­lä muut­tua, myön­tää Vir­ta.

Ylei­nen käy­tän­tö on­kin, et­tä suun­nit­te­lu­va­raus­ten so­pi­muk­set laa­di­taan mää­rä­ai­kai­si­na, ja so­pi­muk­sis­sa on tyy­pil­li­ses­ti myös osa­puo­lia si­to­vat ai­ka­tau­lu­ta­voit­teet tar­kis­tus­pis­tei­neen.

– Vas­taa­via hank­kei­ta on pal­jon Suo­men län­si­ran­ni­kol­la ja ha­lu­am­me ol­la kump­pa­niem­me kans­sa tu­ke­val­la poh­jal­la, Vir­ta sa­noo.