Ravustuskausi päättyy – kaupallisessa kalastuksessa ravustuksen suurin apaja Satakunnassa
STT
Ravustuskausi päättyy tänään koko maassa. Kausi alkoi 21. heinäkuuta.
Ravustuskausi on sujunut tänä vuonna normaalisti, arvioidaan Kalatalouden keskusliitosta STT:lle. Poikkeuksiakin on mahtunut joukkoon.
– Muutamilla järvillä oli poikkeuksellisen huono rapukausi, kun taas muutamilla järvillä kausi oli jopa ennätyksellinen, kertoo sähköpostitse iktyonomi Niina Koivunen.
Iktyonomi on kalatalous- ja ympäristöalan asiantuntija.
Alkukausi oli Koivusen mukaan saaliiden puolesta hiljainen, sillä kauden alkuun osui rapujen toinen kuorenvaihto.
– Kuorenvaihdon aikana tai heti sen jälkeen ravut eivät juurikaan liiku eivätkä siksi jää saaliiksi, Koivunen kertoo.
Lämpimän alkukesän perusteella rapukaudesta odotettiin hyvää.
Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna kaupallisessa kalastuksessa ravustuksen suurin apaja oli Satakunnassa, missä täplärapusaalis oli noin 242 000 ja jokirapusaalis 17 000 rapua. Täpläravun osalta se on kolmannes koko maan saaliista ja jokiravun osalta yli puolet.
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rapusaaliit olivat 100 000–150 000, ja Päijät-Hämeen lähes 100 000 kappaletta. Näiden maakuntien keskeiset täplärapuvesistöt ovat Säkylän Pyhäjärvi, Saimaa ja Päijänne.
Kalatalouden keskusliiton mukaan Suomessa on arviolta noin 100 000 ravustajaa. Suomen sisävesissä elää kotoperäistä jokirapua sekä pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua.
Jokirapu on erittäin uhanalainen, mutta sitä saa silti pyytää paitsi sen rauhoitusaikana. Ravustus ei olekaan sen suurin uhka, vaan rapurutto.
Täplärapu taas on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Suomessa sitä ei saa istuttaa tai viljellä, mutta sen myynti ja pyynti on sallittua.
Vieraslajina täplärapu vie osaltaan kotoperäisen jokiravun elintilaa. Lajit eivät menesty samoissa vesissä, ja täplärapu kantaa täpläraputyypin rapuruttoa, joka on jokiravulle erittäin tuhoisa.
Ravustus liittyy Suomessa pääasiassa vapaa-aikaan, ja kaupalliseen ravunpyyntiin on parhaat edellytykset suurilla täplärapujärvillä, Kalatalouden keskusliitto kertoo. Vuosittainen täplärapusaalis on noin 3–4 miljoonaa ja jokirapusaalis 1–2 miljoonaa rapua.
Ravustusta varten täytyy hankkia ravustuslupa vesialueen omistajalta. Valtion vesille lupia myy Metsähallitus. Ravustusluvan hinta riippuu siitä, kuinka monelle pyydykselle luvan ostaa. 18–69-vuotiaiden ravustajien täytyy maksaa lisäksi kalastonhoitomaksu.