Virkamiehet suhtautuvat varauksella uuden ydinvoimalan tukemiseen: "Puhutaan isoista asioista"
Anni Keski-Heikkilä / STT
Tarvitaan laajoja selvityksiä siitä, kannattaako valtion ylipäätään tukea uutta suurta ydinvoimalaa. Näin sanovat STT:n haastattelemat ministeriöiden virkamiehet.
Edellinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) esitteli jo tammikuussa mahdollisia tukimalleja. Virkamiesten alustavista selvittelyistä ei vielä kuitenkaan selviä, olisivatko nämä mallit parhaita, ja paljonko ne maksaisivat.
Keskustelut ovat olleet vasta alkuvaiheessa, sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen STT:lle.
– Oletus on, että ydinvoimalla tuotettu sähkö on varsin kallista. Investointi on iso, ja tuollaisen kokonaisuuden mahduttaminen Suomen julkisen talouden ja kansantalouden kantokykyyn... Puhutaan suurista asioista, joten se täytyy todella huolella pohtia ja sitten viedä päätöksentekoon, kun sen aika on.
Majasen mukaan täytyy esimerkiksi selvittää, millaiset olisivat suuren ydinvoimalan investointikustannukset ja millaista veronmaksajien osallistumista hanke vaatisi. Myös tukimallien vaikutuksia sähkömarkkinoihin pitäisi selvittää.
– Ja näistä nähdään sitten, kannattaako keskustelua edes jatkaa.
Mykkänen esitteli mallinsa tammikuussa ennen siirtymistään Espoon kaupunginjohtajaksi. Hänestä valtion kannattaisi tukea ydinvoimalan rakentamista takauksella tai korkosuojalla.
Lisäksi hänestä kansalaisilta pitäisi kerätä sähkölaskun yhteydessä lisämaksua, jolla ydinsähkön tuottajalle taattaisiin vähimmäishinta sähköstä. Tätä kutsutaan hinnanerosopimukseksi.
Mykkäsen mukaan taustalla oli ministeriöiden selvitystyö, jota tehtiin Majasen johdolla syksyllä. Mallit eivät kuitenkaan tulleet tuon selvittämisen tuloksena.
– Ei ole mitään meidän ehdotusta, että näin tulisi toimia. Sellaista ei voikaan olla, kun ei ole ollut mitään työryhmää, ja tämä on ollut hyvin alustavaa selvittelyä ja tilannekuvan luomista, Majanen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö teki syksyn työstään yhteenvedon, jonka STT sai tietopyynnöllä. Myöhemmin se julkaistiin myös verkossa.
Yhteenvedossa käsitellään Mykkäsen malleja mahdollisina ratkaisuina. Siinä kuitenkin todetaan, että valtion instrumentit suuren ydinvoimalan tukemiseksi olisivat hyvin järeitä, ja kyse olisi useiden miljardien rahoitusvastuista valtiolle.
Valtion tukea tarvittaisiin, sillä suuren ydinvoimalan rakentaminen ei näytä kannattavalta markkinaehtoisesti.
– Se ei vaikuta olevan edes nippa nappa tällä hetkellä kannattavuuden kanssa, kuvailee teollisuusneuvos Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.
Energiayhtiö Fortum selvittää parhaillaan ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksessä kartoitetaan sekä pienydinvoimaloiden että suurten reaktoreiden edellytyksiä.
STT uutisoi tammikuussa Fortumin syksyllä lobbaamista tukimalleista, joihin kuuluivat juuri Mykkäsen ehdotukset.
Harkinnassa pitää Korteniemen mukaan lähteä siitä, mitä halutaan ja mihin tarpeeseen ydinenergia soveltuu.
– Ydinenergia on ollut kustannustehokas tilanteeseen, jossa tarvitaan perusvoimaa, joka käy jatkuvasti. Tällä hetkellä on ennemminkin sitä näkymää, että tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kun on tyyni talvipäivä, on sähkön tuotannosta vähän uupeloa eli hinnat nousevat, hän sanoo.
– Soveltuuko lauhdeydinsähköntuotanto isossa luokassa parhaiten tuohon? Ehkä sitä on haastavaa nähdä.
Lauhdevoimalla tarkoitetaan tuotantoa, jossa tuotetaan vain sähköä, ei lämpöä. Sähköntuotannon vaihteluun etsitään ratkaisuja ministeriössä esimerkiksi niin sanotussa fossiilittoman jouston työryhmässä.
Korteniemi toteaa, että kyse on toki myös yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Hallitusohjelmaan on linjattu, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa ja hallitus edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja.
Korteniemen mukaan kilpailukyvyn kannalta Suomen kannattaa joka tapauksessa pyrkiä kustannustehokkaaseen, toimivaan ja puhtaaseen sähköjärjestelmään. Jatkossakin Suomessa on jonkinlainen sekoitus eri tuotantomuotoja, hän sanoo.
– Yksi vaihtoehto on, että markkinat lähinnä päättäisivät sen mixin sisällön.
Mykkänen perusteli ehdotuksiaan sillä, että puhtaan siirtymän investoinnit tarvitsevat vakaata perusvoimaa. Suomen sähkönkulutus on Fingridin ennusteen mukaan noin kaksinkertaistumassa kymmenen vuoden aikana.
Majanen korostaa, että myös sähkön kysyntää täytyy selvittää lisää. Näyttää siltä, että esimerkiksi datakeskushankkeet voivat kasvattaa sähköntarvetta merkittävästi.
Myös puhtaan siirtymän investoinnit voivat ministeriön yhteenvedon mukaan lisätä uutta kysyntää, mutta investointipäätöksiä on tehty hyvin vähän.
Majanen toteaa, että Suomi on pitkään hyötynyt hyvin toimivasta pohjoismaisesta sähkömarkkinasta, ja siihen puuttuminen olisi riski. Toisaalta pelkästään sähkömarkkinoiden vetämänä tuotanto ja kulutus eivät näytä enää kasvavan suuresti.
– Tuulivoiman osuus on niin merkittävä, että ei ole oikein kannattavaa rakentaa lisää tuulivoimaa. Ja kun tuulivoiman merkitys on iso, on vaikeaa rakentaa suuria yksiköitä, jotka kuluttavat paljon sähköä.
Uusi, suuri ydinvoimala voisi tuottaa sähköä nopeimmillaankin vasta 2030-luvun loppupuolella. Majanen huomauttaa, että jo ennen sähkön tuotantoa pitäisi lisätä muilla keinoilla.
Majanen nostaa myös esiin kysymyksen, kehitetäänkö tässä ajassa ratkaisuja esimerkiksi sähkön varastointiin.
– Tässä joudutaan ottamaan näkemystä siihen, tarvitaanko oikeasti ydinvoimaa kymmenen vuoden päästä vai onko niin, että löydetään sinä aikana ratkaisut, jotka mahdollistavat puhtaan sähkön kulutuksen kasvun muulla tavoin.
Ydinvoiman mahdollista tukemista käsitellään ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä keväällä. Mykkänen toivoi, että niin sanotusta hinnanerosopimuksesta kirjattaisiin siinä.
Ministeriön selvittelyn yhteenvetoon on kirjattu mahdollisia linjauksia strategiaan. Mykkäsen toivetta ei niissä ole.
– Selvitetään ydinenergiahankkeiden edistämiseen liittyvien mahdollisten työkalujen sovellettavuutta ja vaikutuksia huomioiden lainsäädäntö, valtiontalous ja markkinavaikutukset, kuuluu yksi mahdollisista linjauksista.
Uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi aihetta aloittaessaan pestissään tammikuussa. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa ja keinoja sen saavuttamiseksi täytyy tutkia.
– Onko se keino joku näistä Mykkäsen esittämistä, sitä pitää jatkoselvittää, Multala sanoi.
