Arvonlisäveron korotus nostanee kuluttajahintoja
Syyskuun alusta voimaan tullut yleisen arvonlisäveron korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin tulee todennäköisesti nostamaan kuluttajatuotteiden hintoja.
Vero nousi 1,5 prosenttiyksikköä, mutta veron määrä noin kuusi prosenttia. Korotus on suuri ja kertoo omalta osaltaa siitä valtiontalouden vajeesta, jota korotukselle pyritään täyttämään.
Arvonlisäveroa kerättiin viime vuonna noin 24 miljardia, joten pienelläkin korotuksella on merkitystä. Vertailun vuoksi ansiotuloveroja kerättiin kokonaisuudessaan kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 34 miljardia.
Yleiseen arvonlisäverokantaan, jonka korotus tuli voimaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, kuuluvat useimmat tavarat ja palvelut. Ruuan hintaan ei korotus vaikuta, sillä elintarvikkeet ovat alennetun 14 prosentin arvonlisäverokannan tuotteita. Samoin ravintola- ja ateriapalvelut jäävät alemman veron piiriin.
Odotettavissa on, että veronkorotus näkyy kuluttajalle kallistuneina tuotteina. Hallitus arvioi, että hinnat nousevat 1,2 prosenttia, mikäli arvonlisäveron korotus siirtyy täysimääräisenä kuluttajahintoihin.
Tuotteen arvosta riippuen korotuksessa voidaan puhua senteistä muutamaan euroon ja aina yli tuhanteen euroon saakka.
Vaikka korotuksen vaikutus on yksittäiseen tuotteeseen vähäinen, kertyy vähäisistä virroista jonkinlainen summa vuoden mittaan.
Iso vaikutus veron korotukselle on kuluttajakauppaa tekeviin yrityksiin.
Pienelle kivijalkayritykselle veron nosto jättää kaksi vaihtoehtoa. Lisätä korkeampi veron osuus suoraan loppuhintaan tai ottaa veron määrä omaksi tappioksi. Palvelualan yritykselle esimerkiksi tuntiveloituksen nostaminen on varmasti vaihtoehto ja samalla paikka tehdä hintoihin veromuutosta suurempi tasokorotus.
Toisaalta kiinteät tai muuten sopivat ”vaatehuoneen” 199-hinnat eivät anna mahdollisuutta tehdä lisäyksiä menettämättä tehoaan.
Samu Vahteristo