Lakkoilun hinta on kohtuuton
Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen riidassa alkoi tällä viikolla uusi vaihe. Satamien lakko seisauttaa kahden viikon aikana laajalta teollisuutta Suomessa. Syynä on, että palkansaajien etujärjestöt eivät hyväksy hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksia.
Selvää on, että laaja ja pitkä poliittinen lakko ajaa suomalaista yritystoimintaa entistäkin hankalampaan tilanteeseen. Raumalla erityisesti metsäteollisuuden logistiikkaketjut tukeutuvat vahvasti satamaan ja sen toimintakykyyn. Liikenteen seisahtuminen aiheuttaa varmasti ongelmia sekä paperi-, sellu- että sahatavaran tuotannolle.
Ay-liike on syyttänyt hallitusta siitä, ettei se ole aidosti neuvotellut uudistuksista. Toisaalta osittaisista asioista ei ole ollut halukkuutta neuvotella, vaan kaikki uudistukset haluttaisi pöydälle. Tämä kuulostaa eniten oman vallan suojelemiselta.
Ei ole Suomelle eduksi, että tilanne ajautuu laajaan lakkoiluun. Totta kai eri osapuolten kuunteleminen ja näkökulmien huomioon ottaminen on järkevää ja johtaa parhaimmillaan sovinnolliseen lopputulokseen. Mutta lopulta demokratiassa on vain yksi taho, joka asiat päättää. Hallitus tekee esitykset ja eduskunta päättää lakien sisällöstä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi tämän lakon kustannusten nousevan yli 300 miljoonan euron. Lopullista summaa on vaikea arvioida ja kaikkea vahinkoa ei voi mitata rahassa. Samaan aikaan Suomen talous on heikossa tilanteessa ja teollisuudella on vaikeuksia. Yritykset elävät globaalissa markkinassa ja toimitusten viivästykset heikentävät kilpailukykyä maailmalla. Kerran muualle mennyt tilaus ei helpolla palaa takaisin.
Pahimmillaan lakot voivat johtaa yritysten toimintojen alasajoihin ja mahdollisten tulevien investointien siirtymisiin muualle.
Samu Vahteristo
päätoimittaja