Teija Kirkkala: Tulkaa talvet takaisin
On maaliskuu ja olen aloittanut puutarhassa valmistautumisen kasvukauteen. Lämpötila lähenee +10 astetta, eikä lunta ole missään. Syksyllä istuttamani talvivalkosipulit puskevat jo pintaan. Puutarhan syystyöt jäivät syksyllä kesken, kun marraskuun lopulla satoi parin päivän aikana 30-40 cm lunta. Sen jälkeen tuli parin päivän aikana vettä runsaasti sulattaen lumet. Tulvavahinkoja syntyi Eurajoen vesistön yläjuoksulta Oripäästä aina alajuoksulle Raumalle asti.
Entisinä aikoina maaliskuussa oli kunnon lumipeite ja hankikannot. Hangella pääsi hiihtämään, potkimaan kelkalla, juoksemaan, ajelemaan pyörällä tai mopolla. Milloin viimeksi on ollut hankikantoja? Itse muistan 2000-luvulta yhden talven, jolloin pääsin kotiovelta hiihtelemään hankikannoilla Kiukaisten ja Euran peltoaukeilla.
Pääosin talvet ovat 2000-luvulla olleet hyvin leutoja, lyhyitä ja vaihtelevia. Sateet ovat tulleet pääosin vetenä ja talvitulvat ovat olleet lähes jokavuotisia. Talvisateet huuhtovat maa-alueilta runsaasti mukaansa humusta, kiintoainesta ja ravinteita, kuten tapahtui viime marraskuun tulvien myötä. Alkuvuonna 2025 pakkas- ja lämpimät jaksot ovat vaihdelleet, mikä lisää maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista maalta vesistöihin. Kun maa on muutoin roudassa ja pintakerros sulaa, maa-aines liukuu herkästi vesisateen mukana roudan pinnalta vesiin. Vesistökuormituksen lisäksi maaperän kasvukunto heikkenee, kun tärkeää eloperäistä ainesta ja ravinteita huuhtoutuu pois.
Jääpeitteen kesto oli kuluvana talvena hyvin lyhyt. Pidemmän jääpeitteen aikana järveen tai mereen tuleva kuormitus ehtii laskeutua suurelta osin syvänteisiin. Kun vesistö velloo vapaana, kuormitusta tulee runsaasti ja jääpeitteinen aika on lyhyt, ravinteet eivät ehdi laskeutua, vaan pyörivät vesimassassa lähes ympäri vuoden. Lisäksi jääpeitteisen ajan lyhenemisellä on muita suoria vaikutuksia rehevöitymiseen. Jännityksellä odotan, miten tulvien ja lyhyen jääpeitteisen ajan vaikutuksen näkyvät tulevana kesänä vesistöissä. Kymmenen vuotta sitten kirjoitin blogin, jonka sanoma on ajankohtainen edelleen: Tulkaa talvet takaisin, olkaa niin kuin ennenkin… Suomen luonto tarvitsee talven!
Teija Kirkkala
Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja