Ari An­te­roi­nen

Kari Nii­nis­tö, 81, muut­ti Rau­mal­le 1999 ja aloit­ti Rau­man OKL:n pro­fes­so­ri­na jo 14 vuot­ta ai­em­min.

– Pro­fes­so­rin­vir­ka au­ke­si ja ajat­te­lin, et­tä oli­si ylen­nys tul­la Rau­mal­le. Tu­lin va­li­tuk­si, Nii­nis­tö ker­too.

– En­sin kul­jin bus­sil­la tai omal­la au­tol­la. Aja­mi­nen Kaa­ri­nas­ta Tu­run kaut­ta Rau­mal­le kävi ai­ka ra­sit­ta­vak­si. Mat­koi­hin meni nel­jä­kin tun­tia. Me­nin tääl­lä nai­mi­siin, ja se oli rat­kai­se­va asia muu­ton taus­tal­la.

Nii­nis­tö ke­huu Rau­maa idyl­li­sek­si ja rau­hal­li­sek­si kau­pun­gik­si, mis­sä on mo­ni­puo­li­nen ym­pä­ris­tö, ku­ten me­ren lä­hei­syys ja mie­len­kiin­toi­nen Van­ha Rau­ma.

– Ei ole ol­lut syy­tä muut­taa pois. Ko­ti­kau­pun­ki­ni Salo on tie­ten­kin sel­lai­nen, mitä on jos­kus aja­tel­tu, Nii­nis­tö sa­noo.

Nii­nis­tö toi­mi OKL:n pro­fes­so­ri­na vuo­det 1985–2006 ja lai­tok­sen joh­ta­ja­na 13 vuot­ta. Vä­liin mah­tuu ul­ko­maan­pes­tit Vi­ros­sa, Un­ka­ris­sa, Sam­bi­as­sa ja Ve­nä­jän Tve­ris­sä. Kyse on ol­lut kan­sain­vä­li­ses­tä yh­teis­työs­tä ja tut­ki­muk­ses­ta opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen alal­la.

Rau­mal­la­kin töi­tä riit­ti, var­sin­kin kun OKL:n lak­kau­tus oli vaa­ra­na 1990-lu­vun alus­sa.

– Tein pal­jon töi­tä sen eteen, et­tä se sai jat­kaa. Lo­pul­ta ei tul­lut vä­hen­nyk­siä, vaik­ka Ka­jaa­ni ja Sa­von­lin­na lo­pe­tet­tiin. Sii­nä oli ris­ki myös Rau­man koh­dal­la, Nii­nis­tö muis­taa.

Toi­sen ker­ran OKL:n lo­pet­ta­mi­ses­ta kes­kus­tel­tiin vuo­si­na 2022-2023. Rau­man kau­pun­gin ot­ta­man kes­kei­sen roo­lin an­si­os­ta tuo­kin vään­tö päät­tyi on­nel­li­ses­ti.

– Täl­lä het­kel­lä kaik­ki näyt­tää hy­väl­tä.

Nii­nis­tö poh­tii edel­leen kas­va­tus­tie­teen asi­oi­ta , ku­ten kum­pi on pa­rem­pi, pai­no­tet­tu ope­tus vai ink­luu­sio.

– Ink­luu­sio on tie­tyl­lä ta­val­la de­mok­raat­ti­nen, tasa-ar­voi­nen ja oi­keu­den­mu­kai­nen jär­jes­tel­mä. Mut­ta sil­lä ei saa op­pi­lais­ta niin pal­jon ir­ti, kuin voi­si saa­da muul­la ta­val­la, Nii­nis­tö nä­kee.

– Lah­jak­kaat ja mo­ti­voi­tu­neet op­pi­laat ei­vät pää­se oi­keuk­siin­sa sel­lai­sis­sa luo­kis­sa, jois­sa on mo­nen­lai­sia oh­jat­ta­via ja avus­tet­ta­via. He ovat ai­ka lail­la omil­laan. Luok­kien vä­lil­lä on to­sin suu­ria ero­ja. Jois­sa­kin kun­nis­sa on pa­rem­mat re­surs­sit, jol­loin eri­tyis­tu­kea an­taa joku muu ja opet­ta­ja voi kes­kit­tyä kaik­kiin op­pi­lai­siin. Sit­ten on luok­kia, jois­sa opet­ta­ja kes­kit­tyy lä­hin­nä tu­kea tar­vit­se­viin ja muut ovat omil­laan.

Myös sei­nät­tö­mis­tä luo­kis­ta on pu­het­ta riit­tä­nyt. Nii­nis­tön ei niis­tä pidä.

– Ne ovat lii­an hä­li­se­viä, ei­kä siel­lä ole help­po kes­kit­tyä. Oli­si hyvä, et­tä oli­si edes pie­nem­piä sop­pe­ja, jois­sa voi­si pa­rem­min kes­kit­tyä.

Nii­nis­tön mu­kaan pe­rus­kou­lus­ta pää­see lä­hes au­to­maat­ti­ses­ti läpi.

– Siel­lä pi­täi­si saa­vut­taa tie­tyt ta­voit­teet. Jos se ei yh­dek­säs­sä vuo­des­sa on­nis­tu, pi­tää voi­da ol­la pi­tem­pään.

Ai­em­min op­pi­las saat­toi jou­tua suo­rit­ta­maan jon­kun luo­kan toi­sen­kin ker­ran.

– Ny­ky­ään op­pi­las suo­rit­taa pe­rus­kou­lun pää­sään­töi­ses­ti yh­dek­säs­sä vuo­des­sa me­nes­tyk­ses­tä riip­pu­mat­ta. On toki ole­mas­sa 10-luok­ka­ko­kei­lu­ja, mut­ta käy­tän­nös­sä lä­hes kaik­ki pää­se­vät yh­dek­säs­sä vuo­des­sa läpi.

– Se ei ole hyvä myö­hem­pää elä­mää aja­tel­len, jos pe­rus­tai­to­ja ei ole opit­tu, Nii­nis­tö va­roit­taa.

Mik­si PISA-tu­lok­set ovat las­ke­neet?

– Yk­si on li­sään­ty­nyt maa­han­muut­to. Nii­den op­pi­lai­den opin­to­me­nes­tys on sel­väs­ti huo­nom­paa kuin suo­ma­lais­ten. Kes­kei­nen syy on huo­no kie­li­tai­to, kun äi­din­kie­li on muu kuin suo­mi. Kui­ten­kin hei­dät lai­te­taan mui­den kans­sa sa­maan ylei­so­pe­tuk­seen. Toki he saa­vat te­hos­tet­tua tu­kea ja ope­tus­ta, Nii­nis­tö vas­taa.

Nii­nis­tö ih­met­te­lee myös pe­rus­kou­lun mo­nia uu­dis­tuk­sia.

– Tun­tu­vat ole­van it­se­tar­koi­tus. Joka ope­tus­mi­nis­te­rin pi­tää jät­tää kä­den­jäl­ki ja ke­hit­tää uut­ta. Lii­at uu­dis­tuk­set vie­vät kes­kit­ty­mis­ky­kyä opet­ta­jil­ta ja op­pi­lail­ta pe­ru­sa­si­oi­den jää­des­sä si­vuun, Nii­nis­tö va­lit­te­lee.

– Kaik­ki uu­dis­tuk­set ei­vät ole ai­na hy­viä, ku­ten it­se­oh­jau­tu­vuu­den ko­ros­ta­mi­nen ja il­mi­öop­pi­mi­nen. Ne voi­vat ol­la hy­viä jois­sa­kin asi­ois­sa, mut­ta pe­ru­sa­si­oi­den op­pi­mi­nen ja ker­taa­mi­nen voi jää­dä vä­hem­mäl­le.

Suo­mes­sa ol­laan myös herk­kiä eri ta­ho­jen oi­keuk­sil­le.

– Ei us­kal­le­ta puut­tua vaik­ka kän­ny­köi­den käyt­töön. Poh­di­taan, on­ko lupa kiel­tää. Ol­laan va­ro­vai­sia, mitä voi op­pi­lail­ta edel­lyt­tää tai vaa­tia.