Presidentti Stubb vaikuttui Rauman telakan muutoksesta
”Sotalaivoille on yhteispohjoismaalainen tarve. Nyt on oikea aika telakan ja valtion promotoida kyvykkyyttämme”, sanoi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen.
Janne Rantanen
Järviluodoissa kävi aikamoinen kohahdus, kun presidentti Alexander Stubb saapui keskiviikkoaamuna Raumalle. Helikopterin laskeutuessa telakalle satamäärin mustia lintuja lähti lentoon viereisistä saarista, joissa pesii Suomen suurin merimetsokolonia.
Stubbin Rauman-vierailun ohjelman rakentaminen alkoi juuri telakasta. Presidentti halusi tutustua Merivoimien uusiin sota-aluksiin, joita Raumalla rakennetaan. Monitoimikorvetti teki ilmiselvästi melkoisen vaikutuksen presidenttiin, joka esitti paljon kysymyksiä ja kuunteli vastauksia tarkkaavaisena.
RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen vahvisti jälkikäteen, että Stubb arvosti kovasti näkemäänsä.
– Presidentti oli äärimmäisen vaikuttunut ja onnitteli valtavasta kehityksestä, jonka Rauman telakka on kymmenessä vuodessa pystynyt tekemään, sanoi Nieminen.
Stubb vieraili pääministerinä Rauman telakalla vuonna 2014, kun RMC oli vielä pieni ja nuori yhtiö. Silloin Stubb lupasi valtion käyttävän kaikki mahdolliset keinot uuden telakkayhtiön tukemiseen, jos RMC saa kannattavia tilauksia. Silloisille telakan edustajille jäi käsitys, että pääministeri puhui virkansa puolesta.
Presidentti Alexander Stubb ja telakkavierailun isännät poseerasivat yhdessä ensimmäisen monitoimikorvetin kanssa. Sotalaiva lasketaan vesille tänä keväänä. Kuva: RMC
Tänään RMC:llä on näyttää tilauksia. Ensimmäinen sotalaiva lasketaan vesille keväällä ja toisen lohkoja valmistuu hallissa hyvää vauhtia. Ensi vuonna työn alla on kolmekin sotalaivaa samanaikaisesti.
Matkustaja-autolauttoja on rakennettu muun muassa Wasalinelle ja Tallinkille. Nyt valmistumassa on toinen tasmanialaisen varustamon tilaamista suurista matkustaja-autolautoista. Stubb tapasi TT-Linen teknisen projektipäällikön John Anastassioun, joka kehui kovasti RMC:n osaamista. Stubb sanoi lähettävänsä tapaamisesta kuvan Tanskan kuningatar Marylle, tämä kun on tasmanialainen.
Ja ikään kuin sattumalta Tasmanian-laivoista kerrottiin rakennusaltaan vieressä. Puhe oli helppo kääntää Rajavartiolaitoksen uuteen ulkovartiolaivaan, joka hinattiin viime viikolla Raumalle korjattavaksi. Alus oli vahingoittunut puolalaisella telakalla, jonne Meyer Turku rakennustyöt ohjasi.
Projektijohtajat Johanna Kaijo (RMC) ja John Anastassiou (TT-Line) kertoivat presidentille Tasmanian-lautoista, jotka ovat Suomen suurin vientikauppa Australiaan. Kuva: Janne Rantanen
Tässäkin lehdessä on kerrottu, että Rauman sotalaivat kiinnostavat muitakin Nato-maita. Parhaassa tapauksessa Rauman telakka pääsee mukaan puolustusteollisuuden vahvaan kasvubuumiin.
– Sotalaivoille on yhteispohjoismaalainen tarve. Nyt on oikea aika telakan ja valtion promotoida kyvykkyyttämme, sanoi Nieminen.
Rauman-vierailun lehdistötilaisuus järjestettiin Karin kampuksella telakkaan tutustumisen jälkeen.
– Sille on syynsä, miksi kävin Rauman telakalla – jos jonain päivänä joudun vielä markkinointihommiin, Stubb kommentoi mediatilaisuudessa.
Stubb viittasi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin haluamiin jäänmurtajiin. USA ja Kanada tarvitsevat paljon uusia jäänmurtajia säilyttääkseen strategisen asemansa ja turvatakseen taloudelliset etunsa. Venäjä ja Kiina ovat ripeästi lisänneet murtajakalustoaan ollakseen valmiita, kun arktisen alueen luonnonvaroista kisataan.
Kanadalaisen Davien omistukseen siirtynyt Helsingin telakka on julkisuudessa profiloitunut jäänmurtajatelakaksi. Kanada tilasi Davielta polaarimurtajan 2,3 miljardin kauppahinnalla. Tilauksen sai nimenomaan Kanadassa toimiva telakka. Suunnittelua ja runkotöitä tehdään Helsingissä.
RMC:n johto käytti tilaisuuden hyödykseen painottaakseen Stubbille, että myös Rauman telakalla on kyvykkyys tehdä jäänmurtajia – vieläpä selvästi nopeammin ja edullisemmin kuin pohjoisamerikkalaisilla telakoilla.
– Melkein kaikki laivamme on tehty jäissä kulkeviksi. Lisäksi meillä on tarjota Samkin kanssa räätälöityjä koulutuspaketteja laivan mukaan. Iso kilpailuetumme on se, että meillä on terästyön kapasiteettia varattuna tähän ja rakennusallas valmiina, totesi Nieminen.
Ruotsi ja Suomi valmistelevat omia murtajahankintojaan ja aikeita on myös Virolla. Tässä yhteydessä plussaksi voinee laskea sen, että RMC:n suurin omistaja on Suomen valtio ja omistus on kokonaan suomalaisissa käsissä.