Ih­mi­set meil­lä ja maa­il­mal­la viet­tä­vät yhä enem­män ai­kaa so­si­aa­li­sen me­di­an pa­ris­sa ja seu­raa­vat vä­hem­män pe­rin­tei­siä me­di­oi­ta.

Muu­tos vai­kut­ta sii­hen, mil­lai­se­na ih­mi­set ym­pä­röi­vän maa­il­man nä­ke­vät ja mi­ten he sii­hen suh­tau­tu­vat.

Maa­il­mal­ta tu­lee hät­käh­dyt­tä­viä uu­ti­sia, mi­ten ih­mis­ten suh­tau­tu­mi­nen län­si­mai­seen de­mok­ra­ti­aan ja oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aat­tee­seen on muut­tu­nut. Esi­mer­kik­si 13–27-vuo­ti­ais­ta brit­ti­nuo­ris­ta jopa enem­mis­tö sa­noo kai­paa­vaan­sa vah­vaa joh­ta­jaa, jon­ka ei tar­vit­se vä­lit­tää vaa­lien tu­lok­ses­ta tai par­la­men­tis­ta.

Mo­nien asi­an­tun­ti­joi­den mie­les­tä so­si­aa­li­sel­la me­di­al­la on muu­tok­seen mer­kit­tä­vä vai­ku­tus, sa­moin kuin pe­rin­tei­sen me­di­an vai­ku­tuk­sen hii­pu­mi­sel­la.

So­si­aa­li­nen me­dia toi­mii muun mu­as­sa niin, et­tä niil­le, jot­ka ovat val­miik­si kiin­nos­tu­nei­ta oi­keis­to­kon­ser­va­tii­vi­sis­ta aja­tuk­sis­ta, suo­sit­te­lu­al­go­rit­mit suol­ta­vat de­mok­ra­ti­aa ky­see­na­lais­ta­vaa si­säl­töä.

Esi­mer­kik­si vies­tin­tä­pal­ve­lu X:n omis­ta­jan Elon Mus­kin väi­te­tään muut­ta­neet pal­ve­lun al­go­rit­me­ja edel­lä mai­nit­tu­ja aja­tuk­sia suo­si­vik­si. Musk tu­kee avoi­mes­ti ää­ri­oi­keis­toa omil­la ulos­tu­loil­la vies­tin­tä­pal­ve­lus­saan. Hä­nel­lä on yli 200 mil­joo­naa seu­raa­jaa.

Niin Bri­tan­ni­as­sa, Yh­dys­val­lois­sa kuin Eu­roo­pas­sa kas­va­va jouk­ko ih­mi­siä on me­net­tä­nyt us­kon­sa de­mok­ra­ti­aan. Us­kon­sa de­mok­ra­ti­aan me­net­tä­neet ih­mi­set ko­ke­vat, et­tei­vät po­lii­ti­kot kuun­te­le hei­tä. He us­ko­vat vah­van joh­ta­jaan ja tart­tu­vat hel­pos­ti sa­la­liit­to­te­o­ri­oi­hin, joi­ta tie­tyil­lä alus­toil­la le­vi­te­tään.

Suo­mi ei elä ir­ral­laan muun maa­il­man ke­hi­tyk­ses­tä. Meil­le muu­tok­set nä­ky­vät, mut­ta lie­vem­pi­nä. Esi­mer­kik­si niin, et­tä eten­kin pe­rus­suo­ma­lai­set po­lii­ti­kot lei­maa­vat tois­tu­vas­ti maam­me joh­ta­vien tie­do­tus­vä­li­nei­den ku­ten Hel­sin­gin Sa­no­mien ja Yleis­ra­di­on si­säl­tö­jä po­liit­ti­ses­ti vä­rit­ty­neik­si. Pu­hu­taan vi­her­va­sem­mis­to­lai­sis­ta toi­mit­ta­jis­ta, jot­ka to­teut­ta­vat omaa ide­o­lo­gi­aan­sa.

Suo­mes­sa Hom­ma­foo­ru­mi ja Scrip­ta-blogi ja vie­ras­kir­ja edus­ta­vat alus­to­ja, jois­sa hy­vän maun ra­jo­ja ri­ko­taan vi­ha­pu­heil­la ja ra­sis­ti­sil­la mie­li­pi­teil­lä. Mo­nen PS:n kan­sa­ne­dus­ta­jan suo­sio ja tun­net­ta­vuus läh­ti­vät ai­koi­naan nou­suun näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta.

Mi­ten sit­ten suo­ma­lai­nen pe­rin­tei­nen me­di­an pys­tyy tä­hän vas­taa­maan? Vie­lä koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta ke­hi­tys kul­kee huo­nom­paan suun­taan. Maa­kun­nis­sa pa­pe­ri­leh­tien il­mes­ty­mi­nen har­ve­nee, ei­kä di­gi­taa­li­nen jul­kai­se­mi­nen ky­ke­ne tuo­ta auk­koa paik­ka­maan kuin osit­tain.

Sa­mal­la, kun kus­tan­nuk­set nou­se­vat no­pe­as­ti, an­sain­ta heik­ke­nee. Sa­no­ma­leh­tien ja kau­pun­ki­leh­tien yh­tei­nen mai­non­ta jää al­le 300 mil­joo­naan eu­roon, ja se on noin 22 pro­sent­tia koko maan me­di­a­mai­non­nas­ta, kun se vie­lä 1990-lu­vul­la oli ka­kus­ta lä­hes puo­let.

Me­di­a­mai­non­nas­ta yhä isom­man osan hauk­kaat glo­baa­lit jä­tin, ku­ten Fa­ce­book X ja Goog­le. X ja Fa­ce­book ha­lu­a­vat vä­hen­tää si­säl­lön kont­rol­lia, kos­ka nii­den bis­nek­sel­le se tuo etua.

Suo­ma­lai­set me­di­at, jot­ka pi­tä­vät kiin­ni jour­na­lis­ti­sis­ta pe­ri­aat­teis­ta ja fak­to­jen tar­kis­ta­mi­ses­ta, ovat haas­ta­jan ase­mas­sa omal­la maa­pe­räl­lä.

Kyse ei ole vain työ­pai­kois­ta ja ta­lou­des­ta. Kyse on vie­lä enem­män sii­tä, mi­ten suo­ma­lai­set ky­ke­ne­vät jä­sen­tä­mään yhä mo­ni­mut­kais­tu­van maa­il­man ta­pah­tua tai ym­mär­tä­mään pää­tös­ten syy- ja seu­raus­suh­tei­ta sekä de­mok­raat­ti­sen pää­tök­sen­te­on tär­keyt­tä. Se edel­lyt­tää laa­du­kas­ta suo­ma­lais­ta me­di­aa niin pai­kal­lis­ta­sol­la kuin val­ta­kun­nal­li­ses­ti.

On su­rul­lis­ta näh­dä, mi­ten le­vä­pe­räi­ses­ti po­liit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko re­a­goi me­di­a­maa­il­man muut­tu­mi­seen. Yk­si esi­merk­ki täs­tä on Ylen ra­hoi­tuk­sen leik­kaa­mi­nen niin, et­tä yli 300 alan am­mat­ti­lais­ta saa läh­teä. Pää­tös hei­ken­tää vain li­sää laa­tu­me­di­an ase­maa, ei­kä leik­kauk­sil­la ei ole mi­tään vai­ku­tus­ta val­ti­on ta­lou­teen.

On har­ha­luu­lo, et­tä Yleä hei­ken­tä­mäl­lä pa­ran­net­tai­siin kau­pal­lis­ten me­di­oi­den toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä.

Va­li­tet­ta­vaa on, et­tä maa­kun­nal­li­sis­sa kus­tan­nus­ta­lois­sa nu­kut­tiin, kun oli­si pi­tä­nyt toi­mia. Hyvä esi­merk­ki on hen­ki­hie­ve­riin ku­tis­tu­nut vuon­na 2014 pe­rus­tet­tu Län­nen Me­dia.

Kuu­den kus­tan­ta­jan ja 12 sa­no­ma­leh­den omis­ta­man si­säl­töyh­ti­ön piti vas­ta­ta muu­tok­seen.

No­pe­as­ti sii­tä kui­ten­kin ra­ken­net­tiin sääs­tö­pa­ket­ti pa­pe­ri­jul­kai­suil­le. Eli yh­tei­sil­lä, val­miil­la si­vuil­la vä­hen­net­tiin vä­keä ko­ti­toi­mi­tuk­sis­ta ja pi­det­tiin tu­los kun­nos­sa. Eli sil­lä ra­hal­la, mikä oli­si pi­tä­nyt lait­taa di­gi­puo­len ke­hi­tyk­seen, var­mis­tet­tiin lä­hin­nä omis­ta­jien osin­ko­vir­taa.

Nyt sa­no­ma­leh­tien puo­lus­tus­tais­te­luun vas­ta­taan kes­kit­tä­mäl­lä jul­kai­se­mis­ta muu­ta­maan kon­ser­niin. Se on ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää ja il­man kes­kit­tä­mis­tä oli­si jo mo­nes­sa maa­kun­nas­sa lyö­ty lap­pu­ja luu­kul­le.

Mut­ta pe­rus­ky­sy­mys, mi­ten tur­va­ta mah­dol­li­sim­man mo­nel­le suo­ma­lai­sel­le luo­tet­ta­va tie­don­saan­ti tu­le­vai­suu­des­sa so­si­aa­li­sen me­di­an jät­tien pu­ris­tuk­ses­sa, jää vas­taus­ta vail­le.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Kir­joit­ta­ja on yk­si Län­nen Me­di­an pe­rus­ta­jis­ta.