Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

– On tul­tu ama­töö­reis­tä ja har­ras­ta­jis­ta am­mat­ti­lai­sik­si. En tar­koi­ta vain pe­laa­jia, vaan koko jää­kie­kon pa­ris­sa toi­mi­vaa yh­tei­söä seu­ra- ja liit­to­joh­ta­jis­ta val­men­ta­jiin sekä pe­laa­jiin, sa­noo Al­po "Ape" Su­ho­nen.

Suo­men jää­kie­kon ke­hi­tys kul­mi­noi­tuu vah­vas­ti kau­pun­gis­tu­mi­seen ja sii­hen, et­tä pal­loi­lu­la­jit ot­ti­vat nis­ka­len­kin yk­si­lö­ur­hei­lus­ta.

– Ny­kyi­sin ti­lan­ne on se, et­tä jää­kiek­ko saa par­haat ur­hei­lu­lah­jak­kuu­det. La­jis­sa on imua ylit­se mui­den. Me­di­a­nä­ky­vyys, mah­dol­li­suu­det am­mat­ti­lai­suu­teen ja me­nes­ty­vät esi­ku­vat ve­tä­vät la­jin pa­riin, sa­noo Su­ho­nen.

Tänä päi­vä­nä van­hem­mat ovat val­mii­ta pa­nos­ta­maan oman lap­sen jää­kiek­ko­har­ras­tuk­seen tu­han­sia eu­ro­ja vuo­des­sa.

Mi­kään ei kui­ten­kaan tule it­ses­tään. Vie­lä 1960-lu­vul­la jal­ka­pal­lo oli jää­kiek­koa suo­si­tum­pi la­jin ylei­sön kes­kuu­des­sa. Jää­kiek­ko ajoi as­teit­tain ohi, kun laji muut­tui ul­ko­pe­lis­tä si­sä­la­jik­si. Sa­mal­la ylei­sön ja me­di­an kiin­nos­tus kas­voi­vat.

Hal­lin sai en­sim­mäi­se­nä Tam­pe­re. Seu­raa­va­na oli Hel­sin­ki ja kol­man­te­na Rau­ma. Po­ris­sa te­ko­jää­ra­dan pääl­le ra­ken­net­tiin hal­li vuon­na 1971 eli kol­me vuot­ta naa­pu­ri­kau­pun­kia myö­hem­min.

Nyt jää­hal­le­ja on Suo­mes­sa 250.

– Sa­mal­la kun olo­suh­teen pa­ra­ni­vat, har­joit­te­lun laa­tu pa­ra­ni ja mää­rät kas­voi­vat, Su­ho­nen ker­too ja to­te­aa, et­tä kai­kes­ta huo­li­mat­ta 1960-ja 1970-lu­vuil­la jää­kiek­ko oli har­ras­ta­mis­ta, ama­töö­riur­hei­lua.

In­toa oli enem­män kuin am­mat­ti­tai­toa. Eten­kin seu­ra­joh­ta­jat tem­pais­tiin mu­kaan po­li­tii­kas­ta tai lii­ke-elä­mäs­tä.

– Suo­ma­lai­sen jää­kie­kon ke­hi­tys­tä vie­tiin eteen­päin val­men­ta­jien voi­min. Kun he reis­sa­si­vat ul­ko­mail­la ja nä­ki­vät, mi­ten huip­pu­mais­sa la­jia ko­ko­nai­suu­te­na ja pe­laa­mis­ta ke­hi­te­tään, sil­mät avau­tui­vat ja vaa­ti­muk­set pa­rem­mas­ta kas­voi­vat.

1970-lu­vul­la eri­tyi­ses­ti Neu­vos­to­lii­ton har­joit­te­lu­me­to­dit kiin­nos­ti­vat. Esi­mer­kik­si Rau­no Kor­pi kävi Ana­to­li Ta­ra­so­vin läpi kans­sa eri­lai­sia val­men­nus­me­to­dei­ta. Ta­ra­so­vil­ta Kor­pi op­pi mo­ni­puo­li­sen, am­mat­ti­mai­sen ja ko­van har­joit­te­lun.

Su­ho­sen mu­kaan tänä päi­vä­nä suo­ma­lais­ta jää­kiek­koa oh­jaa mää­rä­tie­toi­nen ja suun­ni­tel­mal­li­nen te­ke­mi­nen. Jo kol­mes­sa ylim­mäs­sä ikä­luo­kas­sa toi­mi­vat pää­toi­mi­set am­mat­ti­val­men­ta­jat ja lii­ga­jouk­ku­eis­sa ur­hei­lu­joh­ta­mi­nen on ero­tet­tu toi­mi­tus­joh­ta­jan kul­ma­huo­nees­ta lä­hem­mäk­si jouk­ku­et­ta.

Pe­laa­jia taas joh­ta­vat kou­lu­te­tut val­men­ta­ja­kol­le­gi­ot.

– Kyl­lä Suo­mes­sa teh­dään huip­pu­duu­nia seu­ra- ja maa­jouk­ku­e­ta­sol­la, sa­noo Su­ho­nen ja nos­taa Juk­ka Ja­lo­sen val­men­nuk­sen ko­rok­keel­le.

– Ja­lo­nen saa pe­laa­jis­ta kai­ken mah­dol­li­sen ir­ti.

Ja­lo­sen pe­li­kir­jan ydin on vii­sik­ko­jen toi­min­nas­sa: tii­viys, ak­tii­vi­suus, kär­si­väl­li­syys ja kiek­ko­kont­rol­li. Tämä kon­sep­ti toi vii­me vuon­na tui­ki har­vi­nai­sen tup­la­mes­ta­ruu­den, MM- ja olym­pi­a­kul­lan.

– Olym­pi­a­voi­ton nos­tan kor­ke­al­la, kos­ka ki­sois­sa oli­vat maat lä­hes par­hail­la ko­koon­pa­noil­laan, ke­huu Su­ho­nen.

Hän ha­lu­aa ol­la re­a­lis­ti ja muis­tut­taa, et­tä esi­mer­kik­si tä­män ke­vään MM-ki­sat ei ole var­si­nai­nen huip­pu­tur­naus.

– Yh­dys­val­lat ja Ka­na­da ovat mu­ka­na kol­mos- tai ne­los­ko­rin mie­hil­lä. Ei­kä Ve­nä­jä ole mu­ka­na, ei­kä toki pi­täi­si­kään ol­la.

Su­ho­nen ha­lu­aa ko­ros­taa, et­tei tämä to­si­a­sia ole mi­ten­kään pois Suo­men mah­dol­li­ses­ta me­nes­tyk­ses­tä.

– Ha­lu­an kui­ten­kin tuo­da ti­lan­tee­seen vä­hän suh­teel­li­suu­den­ta­jua.

Al­po Su­ho­nen oli en­sim­mäi­nen pää­toi­mi­nen am­mat­ti­val­men­ta­ja lei­jo­na­mie­his­tön pen­kin ta­ka­na. Hä­nen edel­tä­jän­sä val­men­si­vat si­vu­toi­mi­ses­ti.

– Pe­laa­jat­kaan ei­vät ot­ta­neet maa­jouk­ku­e­teh­tä­viä sil­lä va­ka­vuu­del­la kuin it­se ajat­te­lin. Oli­sim­me jo ai­em­min saa­vut­ta­neet mi­ta­lei­ta, jos kos­te­at il­lat ei­vät oli­si vie­neet pe­laa­mi­ses­ta te­hoa. Eten­kin en­sim­mäi­sen tur­vaus­vii­kon jäl­keen mie­het al­koi­vat ol­la to­del­la vä­sy­nei­tä baa­ri-il­to­jen ja val­vo­mis­ten jäl­keen, hy­mäh­tää Su­ho­nen.

Tuos­ta ajas­ta ei ole jäl­jel­lä kuin muis­tot. Nyt jo­kai­nen jouk­ku­ees­sa ha­lu­aa ol­la huip­pu­vi­rees­sä joka ot­te­lus­sa. Am­mat­ti­mai­suus ja ur­hei­lul­li­suus ovat te­ke­mi­sen kes­ki­ös­sä aloi­tus­kie­kos­ta pää­tös­pe­lin lop­pu­sum­me­riin.