Hidas lupabyrokratia investointien tulppana
Suomessa eletään merkittävää muutosta, kun erilaiset ns. vihreän siirtymän investoinnit vyöryvät esille – hankeaikomukset ovat yltäneet Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan 270 miljardin euron mittakaavaan. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
Raumalle kaavaillaan merkittäviä investointeja, jotka toisivat sekä rakentamistyötä että jatkuvia työpaikkoja pitkäksi aikaa. Sataman laajentumisalueelle Järviluotoon on kaavailtu merkittäviä vihreän polttoaineen tuotantolaitoksia.
Esteenä alueen rakentamiselle on saarelle muuttaneet linnut, ja niiden suojelu. Satama onkin hakenut Varsinais-Suomen ely-keskukselta poikkeuslupaa saada kulkea alueelle merimetsojen pesimäalueen ohi ympäri vuoden. Telakka-alueelta Vähä Järviluodon kautta Iso Järviluodolle johtava tie kiertää lintujen pesimäalueen. Tien käytölle on kuitenkin asetettu rajoituksia ja nykyisellään sitä voidaan käyttää ainoastaan elokuun alusta tammikuun loppuun.
Lupaa ei siis ole haettu lintujen hävittämiseen vaan töiden tekemiseen samalla saarella. Suomen suurin merimetsoyhdyskunta ei ole alun perin kasvanut Rauman Järviluodossa, vaan muuttanut sinne muualta. Yhdyskunta tulee myös muuttamaan pois aikanaan, kun nyt käytössä oleva pesimäalue on riittävästi lintujen ulosteen vaikutuksesta pilaantunut. Kuljetaan maansiirtokoneilla samalla saarella tai ei.
Eduskunta päätti loppukesällä luonnonsuojelulain muutoksesta, jossa merkittävien vihreän siirtymän hankkeiden takia luonnonsuojelulakia voitaisi tulkita suopeammin ja nopeutetulla menettelyllä.
Tulkitsijana toimii ely-keskus, jossa käsittely uhkaa kestää pitkään. Samaan aikaan satojen miljoonien investointia suunnitteleva taho ei voi kuin odottaa ja mahdollisesti etsiä vaihtoehtoisia paikkoja muualta.
On kestämätöntä, jos lupakäsittelyt kestävät useita kuukausia. Puhumattakaan mahdollisista valituksista, jotka saattavat venyttää toiminnan aloittamista niin pitkään, että hankkeet ehtivät siirtymään muualle.
Samu Vahteristo