Lukko lepäsi ja hioi ylivoimaansa – Valmentaja Lämsä uskoo pudotuspeleissäkin neljään rouskuttavaan sylinteriin
Pauli Uusi-Kilponen
Kymmenen päivän huili ja treenijakso päätyy tänään, kun Rauman Lukko avaa pudotuspelisarjan Vaasan Sporttia vastaan Äijänsuolla.
Lukko voitti Talviklassikon jälkeen 11 peliä putkeen ja pelaamisen taso nousi koko ajan tasakentällisin.
Yksi asia jäi kuitenkin vaivaamaan: ylivoimapeli. Se jäi alle Lukon osaamisen tason.
Vielä syksyllä parhaimmillaan joukkue ylti ajoittain 25 prosentin tasoon ja kun Eric Gelinas astui takalinjoille, nousi onnistuminen lähelle 30 prosenttia. Gelinasin loukkaantumisen myötä putosi ylivoimatehot hämmästyttävällä tavalla.
– Gelinas oli iso palanen ylivoimassamme, kehuu Lukon päävalmentaja Tomi Lämsä.
Superpakki on jo nähty jääharjoituksissa huomioliivi päällä. Suuri mahdollisuus on, että hän astuu jossain vaiheessa sarjaa tutulle paikalle viivapelotteena ja muutenkin hyvänä kiekollisena pakkina. Lukko ei suinkaan ole jäänyt odottamaan kädet ristissä Ericin paluuta.
– Olemme tuupanneet ylivoimaa eteenpäin ja käyneet läpi erikoistilanteita ja aloituksia, Lämsä kertoo.
Hän muistuttaa, että ylivoimissa onnistuminen on monesta pienestä asiasta kiinni.
– Kun onnistutaan, kasvattaa se itseluottamusta ja kun ei osumia tule, muuttuu tekeminen helposti väkisin yrittämiseksi.
Lämsä puhuu pitkästä prosessista, joka nyt saa, jos ei nyt viime ja tämän kauden osalta päätepisteen.
– Hyppäsin viime kaudella kesken mukaan. Joukkue oli jo pitkälle koottu ja niillä mentiin. Nyt sitten saimme oikeita pelaajia oikeille paikoille, Lämsä kehuu.
Karson Kuhlman, Patrick Khodorenko ja viimeksi Eric Gelinas sekä maalivahti John Lethemonin pariksi Joni Ortio.
Lämsän toivelista tuli hienosti täyteen. Onnistuneista hankinnoista on kiittäminen urheilujohtaja Kalle Sahlstedtia. Hän teki valtavan työn löytääkseen tämän tason pelimiehiä.
Lukolle on erikoista se, ettei joukkueen kärkipelaajia löydy pistepörssin parhaiden joukosta. Tämä johtuu pelifilosofiasta, eli neljän kentän tasaisesta peluutuksesta. Jos ei ole viidenkymmenen tehopinnan miehiä, niin sitäkin enemmän löytyy niitä neljän kympin kavereita. Se jos mikä kertoo joukkueen laajuudesta ja laadusta.
Mitä pitemmälle sarja etenee, sen enemmän tasaisen peluutuksen mahdollisuus antaa etua.
Kahden tehokentän joukkueet eivät pitkiä pudotuspelisarjoja voita.
– Me ruoskutamme peleissä neljällä sylenterillä. Sitä on nyt 60 ottelun verran ajettu sisään, Lämsä muistuttaa.
Lämsä ei katsellut sillä silmällä päättyneitä playoff-pelejä, että mikä joukkue mahdollisesti tulee vastaan ja sopiiko se heille.
– Nyt pitää kiinnittää kaikki huomio omaan tekemiseen ja siihen, että saadaan joka hetki parasta pöytään.
Lämsä sano olevansa tyytyväinen joukkueen henkiseen tilaan.
– Pelaajilla on vahva luotto omaan tekemisemme, ja he haluavat nyt nostaa omaa rimaa. Mutta joka peliin nöyrällä mielellä, vastustajaa kunnioittaen, tiivistää Lämsän yhden Lukon moton.
Kotietua ei hänen mukaansa pidä liikaa korostaa. Tilastot kertovat siitä, miten Lukko on napsinut vähintään saman verran pisteitä vieraissa kuin kotonakin.
– Ei me koeta mitään vieraskammoa tai saada kotona pelaamisesta suurta etua kuin ehkä jotkut muut joukkueet.
Lämsä puhuu lähinnä pelipaikan vaikutuksesta tulokseen, ei siitä, etteikö kotona, täyden tuvan edessä olisi kiva pelata.