Miten puututaan lapsia saavien syrjintään työelämässä? – Tällaisia ehdotuksia hallitus sai
Anni Keski-Heikkilä / STT
Kolmikantainen työryhmä esittää lainsäädäntöön täsmennyksiä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseksi, selviää tiistaina julkaistusta muistiosta.
Ryhmä ei kuitenkaan esitä merkittäviä muutoksia esimerkiksi perhevapaisiin tai kotihoidon tukeen. Sen mielestä vanhempainrahoista ja lastenhoidon tuista pitää laatia kattava selvitys.
Työryhmän tehtävänä oli selvittää keinoja, joilla hallitus voisi toteuttaa tavoitteitaan esimerkiksi perhevapaiden tasaisemmasta jaosta, syrjinnän estämisestä ja vanhemmuudesta työnantajille koituvien kustannusten tasaamisesta.
Ehdotukset luovutettiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) tiistaina. Hänen mukaansa hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia huhtikuun puoliväliriihessä.
– Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on edelleen Suomessa järkyttävän yleistä, ja tähän työelämän tasa-arvon epäkohtaan meidän on ihan välttämätöntä puuttua, Grahn-Laasonen totesi tiedotustilaisuudessa.
Työryhmän esittämiin lainsäädäntömuutoksiin kuuluu esimerkiksi se, että tasa-arvolakiin kirjattaisiin syrjinnän työelämässä koskevan myös määräaikaisia työsuhteita.
Muistiossa esitetään myös tiedottamisen parantamista ja tasa-arvovaltuutetun resurssien lisäämistä, jotta valtuutettu voi avustaa syrjittyjä oikeudellisesti.
Ryhmä myös esittää, että hallitus selvittäisi perhevapaakorvauksesta luopumista ja vaihtoehtoa sille. Perhevapaakorvausta maksetaan työnantajille, ja sen tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla.
Nykyisin korvaus on 2 500 euroa työntekijää kohden. Hallitusohjelman mukaan korvaus oli tarkoitus laskea 1 500 euroon, mutta hallitus perui leikkauksen jo syksyllä 2023.
Työryhmä keskusteli kotihoidon tuen lyhentämisestä ja vanhempainvapaiden siirtämisen rajaamisesta, mutta näistä ei löytynyt yksimielisyyttä.
Esillä oli kotihoidon tuen lyhentäminen siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias. Nykyisin kotihoidon tukea voi saada alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseen. Keskustelussa olivat myös kotihoidon tuen kiintiöiminen molemmille vanhemmille ja tuen porrastaminen.
Myös vanhempainvapaan siirto-oikeuden poistaminen tai rajoittaminen oli pöydällä. Tällä hetkellä kummallakin vanhemmalla on oikeus käyttää 160 vanhempainrahapäivää. Toiselle vanhemmalle voi luovuttaa omistaan enintään 63 päivää.
Palkansaajat ja työnantajat jättivät muistioon eriäviä mielipiteitään. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK ja STTK arvostelevat työryhmän lopputulosta. Niiden mielestä esitetyt toimet ovat pääosin kosmeettisia eivätkä korvaa hallituksen muiden työelämämuutosten aiheuttamia haittoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tilanteeseen.
Työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) taas pitävät raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien työntekijöiden suojaa ja turvaa jo nyt korkeana.
EK ja KT olisivat kannattaneet siirto-oikeuden poistamista ja kotihoidon tuen lyhentämistä. Järjestöjen mukaan ne kannustaisivat vanhempia jakamaan hoitovastuuta ja edistäisivät naisten paluuta töihin. Myös kustannukset työnantajille voisivat jakautua paremmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.