Sille on syynsä, miksi Stubb vieraili Rauman telakalla
Lassi Lapintie, Mari Areva / STT
Raumalla keskiviikkona vieraillut presidentti Alexander Stubb kertoi Karin kampuksella järjestetyssä yleisötilaisuudessa, että Yhdysvaltojen suhde Eurooppaan on muuttunut, mutta että kahdenväliset suhteet Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ovat edelleen vahvat. Hän nosti esiin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin haluamat jäänmurtajat.
– Sille on syynsä, miksi kävin tuossa Rauman telakalla – jos jonain päivänä joudun vielä markkinointihommiin, Stubb sanoi.
Rauman Lyseon lukiolaisten haastattelema Stubb vastasi myös Ukrainaa koskeviin kysymyksiin. Hän ei pidä järkevänä sitä, että Suomi lähettäisi omia joukkojaan Ukrainaan alkuvaiheen tulitaukoa valvomaan.
– Kannattaa edetä maltilla ja jakaa tämä kahteen osaan. Ensin on se tulitauko, jossa Suomen panos voi olla Ukrainan tukemista ulkopuolelta. Se voi olla jotain tiedusteluun, koulutukseen, ilmatilaan tai merivoimiin liittyvää, sitä ei tiedetä tässä vaiheessa, Stubb sanoi.
Stubb jätti yleisötilaisuudessa oven auki sille, että myös Suomesta lähetettäisiin joukkoja Ukrainaan myöhemmin rauhansopimusta valvomaan osana kansainvälisellä mandaatilla toimivaa operaatiota. Stubb mainitsi esimerkkinä YK-operaation, joka tosin vaatisi myös turvaneuvoston pysyvän jäsenen Venäjän hyväksynnän.
Stubb matkustaa Raumalta Helsingin välipysähdyksen kautta suoraan Ranskaan Pariisiin. Ukrainaa tukevien maiden niin sanotun halukkaiden koalition edustajat tapaavat Pariisissa torstaina.
Stubbin mukaan Ukrainassa pitää ensiksi päästä kokonaisvaltaiseen tulitaukoon niin maalla, merellä kuin ilmassakin.
– Seuraava vaihe on rauhanprosessi, jonka lopputuloksena syntyy jonkinlainen rauhansopimus, jota valvotaan.
Stubbin mukaan rauhanprosessissa pitää kunnioittaa kansainvälistä oikeutta.
– Jos kansainvälistä lakia ei noudateta ja siirretään rajoja, silloin meille pienille maille käy huonosti. Kyse ei ole vain Ukrainasta, vaan koko maailmanjärjestyksen kestävyydestä.
Ranskan-kokouksessa tavoitellaan Stubbin mukaan Ukrainaa tukevan koalition vahvistamista.
– Suunnittelutyö on ollut käynnissä aika kauankin. Käytännössä jatkamme Ukrainan poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea, Stubb sanoi myöhemmin lehdistötilaisuudessa.
Suomen panos tulee Stubbin mukaan olemaan "sopivasti suhteutettu tilanteeseen".
– Siinä tulee varmasti olemaan eroja, mikä panoksemme on tulitauon aikana ja mikä se on rauhanneuvottelujen jälkeen. Paljon erilaisia mahdollisuuksia on.
Venäjä on vaatinut siihen kohdistuvien pakotteiden purkamista osana tulitaukoneuvotteluja. Stubbin mukaan pakotteita ei pitäisi purkaa.
– Tässä ollaan jälleen kerran siinä tilanteessa, että Venäjän kanssa tehtyihin sopimuksiin voi harvoin luottaa. Nähdään se, että kun sovitaan jostakin, yhtäkkiä tuodaan jälkikäteen erilaisia ehtoja pöytään.
Purkamisen sijaan pakotteita olisi Stubbin mukaan syytä lisätä.
– Painetta pitää lisätä, jotta Venäjä ajautuu asemaan, jossa sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa täysimittainen tulitauko ja rauhanneuvottelut.
Lehdistötilaisuudessa Stubb kommentoi Yhdysvaltain hallinnon julkisuuteen vuotaneita Signal-viestejä, joissa hallinnon jäsenet suhtautuivat vähättelevästi Eurooppaan.
Stubbin mukaan viestit eivät poikkea merkittävästi siitä, mitä julkisuuteen on jo aiemmin sanottu. Presidentti katsoo, että ulkopolitiikassa on tärkeää myöntää realiteetit ja että suunta transatlanttisessa suhteessa on muuttunut.
Stubbin mukaan Suomessa ja Euroopassa ei pitäisi kysyä sitä, mitä Yhdysvallat voi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Yhdysvalloille. Stubb mukaili sanoissaan Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn vuoden 1961 virkaanastujaispuheen tunnettua sitaattia. "Älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teidän puolestanne. Kysykää, mitä te voitte tehdä maanne puolesta", Kennedy sanoi.
Stubb korosti lehdistötilaisuudessakin Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisten suhteiden vahvuutta ja sitä, että Suomella on Yhdysvalloille paljon annettavaa esimerkiksi puolustusteollisuuden ja teknologian saralla.
– Ollaan siinä (kahdenvälisessä suhteessa) rauhallisia, ei säikähdetä ihan jokaista lausetta, joka sieltä tulee, Stubb muotoili.
Puolustukseensa satsaavalla Suomella ei varsinaisesti ole hätää suhteessaan Yhdysvaltoihin, Stubb sanoi.
– Me olemme kyllä kaikkien amerikkalaisten hyvissä kirjoissa. Emme todellakaan kuulu siihen porukkaan, joka ottaa enemmän kuin antaa.
Uuden jäänmurtajalaivaston rakentaminen on ollut Yhdysvalloille sekä presidentti Trumpille henkilökohtaisesti tärkeä hanke, ja Suomen osaamista alalla pidetään maailmalla huippuluokkaisena.
Jäänmurtajayhteistyötä edistettiin Trumpin edeltäjän Joe Bidenin kauden viimeisinä viikkoina marraskuussa, kun Suomi allekirjoitti yhdessä Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa ICE Pact -aloitteen yhteisymmärryspöytäkirjan Washingtonissa. Siinä maat sitoutuvat yhteistyön syventämiseen jäänmurtajien rakentamiseksi kussakin maassa.
Toistaiseksi on epäselvää, millaisen käytännön muodon jäänmurtajayhteistyö lopulta saa. Varmuutta ei ole siitä, rakennetaanko Yhdysvaltain tai Kanadan käyttöön tulevia jäänmurtajia Suomessa.
Kuviota on myös monimutkaistanut Trumpin käynnistämä kauppasota Kanadaa vastaan sekä diplomaattinen riita, joka on seurannut Trumpin halusta liittää Kanada Yhdysvaltoihin.