Tärkein syy jatkaa työssä eläkkeellä on työstä nauttiminen
Pertti Mattila / STT
Tärkein syy jatkaa työssä eläkkeellä on työstä nauttiminen, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2023 työvoimatutkimuksen lisäosasta. Muita syitä työssä jatkamiselle olivat taloudellinen välttämättömyys tai houkuttelevuus sekä esimerkiksi pysyminen sosiaalisesti aktiivisena.
Runsas neljännes vanhuuseläkkeen 50–74-vuotiasta saajista jatkoi viime vuonna työntekoa vanhuuseläkkeen alkaessa.
Kaksi viidesosaa näiden ikäluokkien vanhuuseläkkeen saajista ilmoitti lopettaneensa työnteon, kun eläke alkoi.
Loput, vajaa kolmannes, eivät olleet työelämässä vanhuuseläkkeen alkaessa.
Sukupuolten välillä ei ollut paljon eroja siinä, oliko eläkkeelle jääty eläkeikärajan täyttyessä vai vasta myöhemmin. Miehet jatkoivat työntekoa eläkkeen alkaessa hieman yleisemmin kuin naiset.
Kun työskentelynsä päättäneiltä vanhuuseläkkeen saajilta kysyttiin pääsyytä lopettamiselle, selvästi yleisin syy oli eläkeikärajan täyttyminen. Sen ilmoitti syyksi runsaat kaksi kolmasosaa sekä naisista että miehistä. Oman sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi lopetti runsas kymmenes sekä miehistä että naisista. Muut syyt olivat harvinaisempia.
Korotettua eläkettä saa, jos on jatkanut työssä eläkkeen alaikärajan jälkeen. Vähennettynä eläkettä taas maksetaan silloin, jos eläkkeelle on siirrytty ennen alaikärajan täyttymistä.
Noin kaksi kolmasosaa vastanneista ilmoitti nyt tehdyssä tutkimuksessa, että heidän ensimmäinen saamansa eläke ei ollut vähennetty eikä korotettu.
Noin viidesosa sekä miehistä että naisista ilmoitti ensimmäisen vanhuuseläkkeen olleen vähennetty, eli osa-aikainen tai varhennettu. Molemmista sukupuolista vajaa kymmenes puolestaan kertoi ensimmäisen eläkkeensä olleen korotettu.
Vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen jälkeen jokaisella ikäluokalla on oma alin eläkeikänsä, jonka täytettyään voi siirtyä vanhuuseläkkeelle. Alaikärajaan vaikuttavat syntymävuosi ja ammatti, jossa työskentelee.
Syntymävuodesta ja ammatista riippuen vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikäraja täyttyi 55–63-vuotiaana. Eläkkeelle siirtymistä saattoi lykätä 68-vuotiaaksi asti, jos oli mahdollisuus ja halua jatkaa työelämässä.
Suomen eläkejärjestelmässä on useita erityyppisiä vanhuuseläkkeitä eli iän perusteella maksettavia eläkkeitä. Yleisin on lakisääteinen vanhuuseläke, jota maksetaan joko työuran aikaisista ansioista kertyvänä työeläkkeenä, vähimmäisturvan takaavana kansaneläkkeenä tai niiden yhdistelmänä.
Vanhuuseläkettä ovat lisäksi työnantaja- tai ammattialakohtaiset lisäeläkkeet sekä yksityiseen, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustava vanhuuseläke.
Lähes 90 prosenttia vanhuuseläkkeellä olleista sai vuonna 2023 ainoastaan lakisääteistä vanhuuseläkettä.
Ikäryhmässä 50–74-vuotiaat oli Suomessa vuonna 2023 yhteensä noin 1 730 000 ihmistä, joista liki 800 000 eli hieman vajaa puolet sai vanhuuseläkettä. Näistä yli 380 000 oli miehiä ja runsaat 410 000 naisia.