Väestönsuojelua voidaan tehostaa digitaalisilla työkaluilla – esimerkiksi Ukrainassa lähin väestönsuoja löytyy puhelinsovelluksella
Anna-Elina Perttula / STT
Väestönsuojelun tehostamisessa voitaisiin hyödyksi käyttää nykyistä enemmän digitaalisia työkaluja. Tähän tulokseen on tullut Pelastusopisto, joka on selvittänyt, millaisia oppeja Ukrainan sodasta voisi soveltaa Suomessa.
Uusina keinoina varautua uhkiin voisi käyttää esimerkiksi erilaisia sovelluksia ja väestönsuojien kehittämistä.
Pelastusopiston tutkija Mikko Räkköläinen toteaa, että kyseessä ei ole kartoitus Suomen väestönsuojelun nykytilanteesta, vaan suosituksia teemoista, joita viranomaisten olisi hyvä pohtia.
Hän nostaa Ukrainassa tehdyistä havainnoista ja hyvistä käytännöistä esiin väestönsuojien varustelut ja sopivuuden toistuvaan käyttöön pidemmän kriisin aikana, digitaaliset työkalut, kuten sovellukset osana väestönsuojelua, sekä Ukrainan kyvyn pyytää ja ottaa vastaan kansainvälistä apua.
.
Ukrainan hyödyntämistä digitaalisista sovelluksista käytetyin on ilmaiskuista varoittava Air Alert, mutta käytössä on myös sovellus esimerkiksi lähimmän väestönsuojan löytämiseen.
Räkköläisen mukaan olisi hyvä pohtia vastaavan puhelinsovelluksen mahdollisuutta myös Suomessa.
Nytkin on mahdollista hyödyntää televisiota ja radiota vaaratilanteista tiedottamiseen. Kännyköiden avulla olisi entistä helpompi kohdistaa viestintää ja antaa tietoa mahdollisen vaaran luonteesta.
Käytännössä sovellus olisi mahdollista toteuttaa joko jonkin jo olemassa olevan viranomaissovelluksen lisäosana tai luomalla uusi sovellus tarkoitusta varten.
Suomella on pitkä historia väestönsuojien rakentamisessa, mutta suojat on perinteisesti rakennettu ydinaseilla käytävää suurvaltasotaa vastaan.
– Suomalaisia väestönsuojia voisi kehittää huomioimaan enemmän tilanteita, joissa väestönsuojia jouduttaisiin käyttämään toistuvasti monta kertaa päivässä viikosta ja kuukaudesta toiseen, Räkköläinen sanoo.
Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi tilojen muuttamista niin, että niissä on mukavampi olla ja että suojasta löytyisi verkkoyhteys ja mahdollisuus ladata puhelimia – varsinkin, jos hälytysjärjestelmiä jatkossa käytetään entistä enemmän puhelimen kautta.
Ukrainasta kerätyn tutkimustiedon perusteella väestö voi väsyä hälytyksiin, eikä väestönsuojiin enää paeta hälytystilanteissa yhtä aktiivisesti kuin sodan alkuvaiheessa.
– Ihmiset yksinkertaisesti väsyvät juoksemaan lastensa kanssa kolmatta kertaa samana yönä väestönsuojaan, jos niissä ei ole siedettävä olla, Räkköläinen toteaa.