Hammasvaivat voivat johtaa koiran lopettamiseen – asiantuntija kertoo, kuinka koira totutetaan hampaiden harjaukseen
Marja Tienari / STT
Koirien hampaiden hoidon merkitys tulee monille koiranomistajille yllätyksenä, kertoo eläinlääkäripraktiikka FirstVetin maajohtaja Maiju Tamminen.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että iäkäs koira lopetetaan siksi, että se tarvitsisi kallista hammasremonttia, johon omistaja ei enää halua lähteä. Se on todella harmillinen syy, Tamminen sanoo STT:lle.
Vakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa koirien hammashoitoon liittyviä kuluja, kuten hampaiden puhdistusta tai niiden poistoja, ellei kyse ole esimerkiksi tapaturmassa lohjenneesta hampaasta. Moni koiranomistaja ei tule ajatelleeksi koiran hampaiden harjauksen merkitystä, ja sitä, kuinka hampaita harjaamalla voi ennaltaehkäistä tulevia kulueriä. Jos hampaita ei hoideta, koiraa voi odottaa tuhansien eurojen hammasremontti.
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio pitää koirien hampaiden säännöllistä puhdistuttamista eläinlääkärillä tärkeänä, vaikka monelle se on kustannuskysymys. Sainion mukaan kaikilla koiranomistajilla tulisi olla hieman rahaa sivussa yllättäviä eläinlääkärikustannuksia varten.
– Hampaiden säännöllinen hoito eläinlääkärillä on aika kallista. Hampaat olisi kuitenkin hyvä tarkastaa jokaisen eläinlääkärikäynnin yhteydessä, Sainio sanoo.
Usein koirilta joudutaan poistamaan hampaita. Koiran hampaita poistetaan aina nukutuksessa, ja tämä voi Maiju Tammisen mukaan maksaa useita satoja euroja yhtä hammasta kohden.
– Monesti koira viedään ensimmäisen kerran hammashoitoon parin vuoden iässä, ja silloin tilanne voi olla jo todella huono, mikäli hampaita ei ole harjattu. Silloin hampaita poistetaan. Voi olla nuoriakin koiria, joilta on suurin osa hampaista poistettu.
Harjaamattomista hampaista koirille aiheutuvat terveyshaitat ovat Tammisen mukaan kaikkien eläinlääkärien tunnistama ja todella yleinen ongelma.
– Kyllä vähemmistössä ovat ne koirat, joilla ei tule hammasongelmia, jos hampaita ei harjata. Käytännössä monet koirat ovat siinä tilanteessa, missä ihminenkin olisi, jos hän ei ikinä harjaisi hampaitaan, Tamminen sanoo.
Koirilla hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus eli parodontiitti on hyvin yleinen vaiva. Se syntyy sitä kautta, että koiran hampaita ei puhdisteta.
Hoitamattomana tulehdus voi levitä pahasti koiran leukaluuhun saakka, jolloin lähes aina nuorikin koira joudutaan lopettamaan.
Sainion mukaan parodontiitti voi kehittyä koiralle hyvinkin nopeasti, ja tilanne voi huonontua huomaamatta.
– Hammasvaivoista kärsinyt koira tulisi vähintään puolen vuoden välein käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa, Sainio sanoo.
Usein sanotaan, ettei koiran hampaita tarvitse harjata, koska se pureksii hampaiden puhdistukseen tarkoitettuja makupaloja tai puruluita. Tammisen mukaan pureskelu ei kuitenkaan korvaa hampaiden harjausta tai poista plakkia.
– Toisaalta pelkkä harjauskaan ei riitä, koska hyvin harva koira antaa harjata hampaansa myös suun sisäpuolelta. Siksi koira pitää käyttää vähintään vuosittain hammaskiven poistossa, koska sitä kyllä tulee. Hammaskiveä tulee hitaammin, jos hampaita harjataan, Tamminen arvioi.
Koiran hampaat tulee harjata pienellä hammasharjalla ja koirille tarkoitetulla hammastahnalla.
Koirien hampaiden harjauksesta alettiin puhua vasta 90-luvulla, Kirsi Sainio muistelee.
– Minulla on ollut koiria 70-luvulta saakka. Koirien hampaita ei aikaisemmin ikinä harjattu, eikä siitä ollut puhettakaan. Silloin ei myöskään ollut tämmöisiä ongelmia, Sainio sanoo STT:lle.
Nyt hän uskoo, että koiran hampaat tulisi pestä päivittäin, tai edes vähintään viikottain. Työssään koiranäyttelyiden ulkomuototuomarina Sainio näkee hämmästyttävän paljon hammasvaivaisia koiria.
– Muutaman kerran olen joutunut huomauttamaan, että nyt on niin likaiset hampaat, että tästä tulee noottia. Korkealla sijoituksella ei voi palkita sellaista koiraa, jolla on huono suu, Sainio sanoo.
Tamminen huomauttaa, että nykykoirat elävät lähtökohtaisesti pidempään. Syynä tälle on esimerkiksi se, että niiden muita sairauksia hoidetaan aiempaa ahkerammin. Silloin hammasterveyden merkitys kasvaa.
– Sitten on toki jalostus. Suomessa on todella paljon rotukoiria, ja kaikki rodut ovat ylijalostettuja. Kaikissa roduissa geenipooli kapenee kokoajan, kun vain samanrotuisia paritetaan keskenään, Tamminen sanoo.
Sainion mukaan perimän kaventuminen vaikuttaa negatiivisesti koirien elämänlaatuun ja eliniänodotteeseen. Pienillä koirilla hammasvaivat ovat Tammisen mukaan yleisempiä kuin isoilla koirilla. Pienillä koirilla on pienet hampaat ja ahtaat hammasvälit, ja monesti niiden kallo on jalostettu niin pieneksi tai lyhyeksi, että kaikki koiran hampaat eivät mahdu sen suuhun.
– Hampaita saattaa silti olla normaali määrä, mutta ne eivät mahdu. Ne saattavat olla suussa aika vinksin vonksin. Sellaista suuta on ihan todella vaikea pitää terveenä.
Tamminen nostaa esimerkkiroduksi kääpiösnautserin, joka on erityisen altis muodostamaan paljon hammaskiveä ja saamaan parodontiitin.
– Isommilla koirilla on enemmän yksilöllistä vaihtelua. Pienissä koirissa ei sitten juurikaan ole sellaisia, joilla harjaamattomista hampaista aiheutuvia ongelmia ei ennen pitkään tulisi.
Tammisen mukaan koiran totuttaminen hampaiden harjaukseen on jopa kuukausien projekti, johon monella omistajalla ei riitä ymmärrystä tai kärsivällisyyttä. Tämä voi johtaa siihen, että koiran kynnetkin joudutaan leikkauttamaan eläinlääkärillä.
Koirien koulutukseen erikoistuneen OneMind Dogsin toimitusjohtaja Noora Keskievarin mukaan koiran totuttamisen lähtötilanteessa tulee tunnustaa, että koiran näkökulma poikkeaa ihmisen näkökulmasta.
– Koira ei opi mitään, jos ihminen reagoi koulutustilanteeseen omasta näkökulmastaan, Keskievari sanoo STT:lle.
Usein ihmisiltä jää huomaamatta se, ettei ihmisen kosketus ole koiralle lähtökohtaisesti useinkaan miellyttävä kokemus.
– Kaikki koirat eivät luonnostaan pidä ihmisen kosketuksesta. Sen takia onkin todella tärkeää oppia lukemaan koiran reaktiota ja ymmärtämään, milloin koiraa pelottaa, milloin se on iloinen ja milloin se on innokas. Sitä kautta voimme ymmärtää, miten juuri sille koiralle voidaan rakentaa koskettamisesta ja käsittelystä mukava kokemus.
Hampaiden harjauksessa koiran pitää osata ensin istua tai olla sylissä paikoillaan ja rauhallisesti. Sen pitää ymmärtää, että siinä istutaan ja että sitä voi silittää ja koskettaa kasvoihin ilman, että se häiriintyy siitä.
– Koiraa tulee aina kehua iloisesti ja siihen kannattaa liittää esimerkiksi nami-, lelu- tai rapsutuspalkkio, riippuen siitä, millainen palkinto on eniten koiran mieleen. Siihen pitää pyrkiä, että koira itse haluaa tulla näihin koulutustilanteisiin, Keskievari sanoo.
Kun koira näyttää omaksuneen paikallaan rauhallisesti pysyttelemisen silloinkin, kun sitä käsitellään ja silitetään, on seuraavan vaiheen aika.
– Sitten voi alkaa nostelemaan koiran huulia ja palkita koiraa sen jälkeen, tehden useita toistoja peräjälkeen, jotta koira pysyisi paikallaan ja rauhallisena koko sen ajan. Kun se sujuu, niin voi jo lyhyin harjoittein alkaa vähän koskemaan sormin koiran hampaisiin. Joka kerta tulee antaa palkkio.
Kun kaikki tämä sujuu, niin sormen voi vaihtaa hammasharjaan.
– Jos koiraa lähdetään totuttamaan hampaiden harjaukseen nollista, eli käsittelyharjoitusten kautta, se vie aikaa. Meidän ihmisten tyypillinen virhe on usein eläinten kanssa se, että etenemme liian nopeasti, teemme koiran kanssa väkisin juttuja, huudamme, kiellämme, emmekä ymmärrä, että se oppiminen lähtee ihan toista kautta, Keskievari muistuttaa.
