Alii­sa Uu­si­ta­lo / STT

Olo­suh­teet Suo­mes­sa ovat jäl­leen otol­li­set har­vi­nais­ten hel­mi­äis­pil­vien muo­dos­tu­mi­sel­le, ker­too Ou­lun yli­o­pis­to tie­dot­tees­sa. Ei­len hel­mi­äis­pil­viä on yli­o­pis­ton mu­kaan jo näh­ty eri puo­lil­la Lap­pia.

Hel­mi­äis­pil­vet ovat stra­tos­fää­ris­sä, noin 15–25 ki­lo­met­rin kor­keu­del­la esiin­ty­viä jää­ki­de­pil­viä. Aa­mu- tai il­ta­hä­mä­räs­sä esiin­ty­vil­le hel­mi­äis­pil­vil­le ovat tyy­pil­li­siä pas­tel­lin­sä­vyi­set, voi­mak­kaat vä­rit.

Vä­rit syn­ty­vät va­lon tai­pu­mi­ses­ta pie­nis­sä hiuk­ka­sis­sa ja hel­mi­äis­pil­vien jää­ki­teis­sä. Sa­man­ta­pai­sen väri-il­mi­ön voi näh­dä saip­pu­a­kup­lan pin­nal­la, ku­va­si eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Ka­le­vi Mur­su­la vii­me vuon­na yli­o­pis­ton tie­dot­tees­sa.

Edel­li­sen ker­ran hel­mi­äis­pil­viä ihail­tiin Suo­men tai­vaal­la vuo­si sit­ten jou­lu­kuus­sa. Yleen­sä nii­tä ta­va­taan kui­ten­kin näh­dä tam­mi-hel­mi­kuus­sa.

Li­säk­si hel­mi­äis­pil­viä nä­kyi vii­me vuon­na lä­hes koko Suo­men tai­vaal­la, mikä on har­vi­nais­ta. Riit­tä­vän kyl­mää pil­vien syn­ty­mi­seen on yli­o­pis­ton mu­kaan ta­val­li­ses­ti vain napa-alu­eel­la.

Tänä tal­ve­na stra­tos­fää­ris­sä on tut­ki­ja­toh­to­ri Ant­ti Sal­mi­sen mu­kaan pal­jon ve­si­höy­ryä, jos­ta hel­mi­äis­pil­vet muo­dos­tu­vat, kun läm­pö­ti­la tip­puu noin –85 cel­siu­sas­tee­seen.

– Kun napa- eli po­laa­ri­pyör­re on vah­va, ku­ten tänä tal­ve­na, sen kes­kus on kyl­mä, ja pai­kal­li­ses­ti tuo vaa­dit­tu läm­pö­ti­la voi alit­tua, Sal­mi­nen sa­noo tie­dot­tees­sa.

Jot­ta hel­mi­äi­siä nä­kyi­si laa­jem­min, pi­tää po­laa­ri­pyör­teen kui­ten­kin liik­kua tie­dot­teen mu­kaan Suo­men yl­le ja tai­vaan on ol­ta­va sel­keä alem­pa­na liik­ku­vis­ta pil­vis­tä.

– Mo­nen il­mi­ön on ta­pah­dut­ta­va yh­tä ai­kaa, ja sik­si hel­mi­äis­pil­vet ovat har­vi­nai­sia, muis­tut­taa apu­laisp­ro­fes­so­ri Timo Asi­kai­nen tie­dot­tees­sa.

Stra­tos­fää­rin li­sään­ty­nyt kos­teus on yli­o­pis­ton mu­kaan ai­heu­tu­nut Hun­ga Ton­gan me­re­na­lai­sen tu­li­vuo­ren pur­kauk­ses­ta Tyy­nel­lä­me­rel­lä al­ku­vuo­des­ta 2022. Tuol­loin ton­neit­tain ve­si­höy­ryä nou­si stra­tos­fää­riin saak­ka.

Poik­keuk­sel­li­ses­ta ti­lan­tees­ta ei kui­ten­kaan ole vie­lä ko­vin pal­jon tut­ki­muk­sia.

– On ar­vi­oi­tu, et­tä kos­teus ai­heut­taa na­pa­pyör­teen vii­le­ne­mis­tä ja mah­dol­lis­taa pil­vien syn­ty­mi­sen muu­toin mel­ko kui­vas­sa stra­tos­fää­ris­sä, Asi­kai­nen ker­too tie­dot­tees­sa.

La­pis­sa ko­e­taan en­si yö­nä li­säk­si toi­nen har­vi­nai­nen sää­il­miö, kun poh­joi­sin­ta Lap­pia rie­pot­te­lee po­laa­ri­ma­ta­la­pai­ne. Lu­vas­sa on voi­ma­kas­ta tuul­ta sekä lu­mi­py­ryä. Asi­as­ta ker­too Il­ma­tie­teen lai­tos vies­ti­pal­ve­lu X:ssä.

Tuu­li voi voi­mis­tua puus­kis­sa alu­eel­la jopa 25 met­riin se­kun­nis­sa, ja lun­ta voi sa­taa sa­ke­as­ti. Näin käy, kun ark­ti­nen il­ma­mas­sa vir­taa läm­pi­män me­ren yl­le muo­dos­ta­en lu­mi­kuu­ro­ja, Il­ma­tie­teen lai­tos ker­too.

Suo­meen tä­män­kal­tai­sia sää­il­mi­öi­tä osuu Il­ma­tie­teen lai­tok­sen mu­kaan var­sin har­voin.