Ter­hi Ri­o­lo Uu­si­vaa­ra / STT

Nor­de­an pää­a­na­lyy­tik­ko Jan von Ge­rich pi­tää to­den­nä­köi­sim­pä­nä vaih­to­eh­to­na, et­tä Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki (EKP) päät­tää tors­tai­na las­kea oh­jaus­kor­ko­jaan jäl­leen 0,25 pro­sent­tiyk­si­köl­lä. Tär­kein oh­jaus­kor­ko eli tal­le­tus­kor­ko on nyt 3,25 pro­sent­tia eli se las­ki­si 3 pro­sent­tiin.

– Joka ko­kouk­ses­sa se on täl­lai­nen hyvä pe­ru­so­do­tus edel­leen. Mut­ta ei se nyt mah­do­ton vaih­to­eh­to ole, et­tä he päät­täi­si­vät las­kea suu­rem­mal­la 0,5 pro­sent­tiyk­si­kön liik­keel­lä­kin, von Ge­rich sa­noi STT:lle.

Hä­nen mu­kaan­sa kes­kus­pank­kii­rien val­ta­vir­ta on ol­lut kom­men­teis­saan avoi­min mie­lin, mut­ta ko­ros­ta­nut kui­ten­kin edel­leen vai­heit­tai­sia ko­ron­las­ku­ja koh­ti nor­maa­li­ta­so­ja.

– Mut­ta ei siel­lä var­mas­ti etu­kä­teen ole sitä pää­tös­tä teh­ty. Moni ha­lu­aa odot­taa eten­kin näi­tä en­nus­tei­ta, mitä EKP:n hen­ki­lös­tö esit­tää.

Nor­dea odot­taa, et­tei en­nus­teis­sa ole lu­vas­sa suu­ria yl­lä­tyk­siä.

– Sitä taus­taa vas­ten ei oli­si myös­kään suu­ria pe­rus­tei­ta no­peut­taa tätä ko­ron­las­kua.

Ky­sees­sä oli­si nel­jäs ko­ron­las­ku ku­lu­va­na vuon­na.

Nel­jän­nesp­ro­sent­tiyk­si­kön las­kul­la ei oli­si juu­ri vai­ku­tus­ta eu­ri­bor-kor­koi­hin, joi­hin esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten asun­to­lai­nat yleen­sä kyt­ke­tään. Von Ge­rich huo­maut­taa, et­tä 0,25 pro­sent­tiyk­si­kön las­ku nä­kyy jo käy­tän­nös­sä tä­män päi­vän eu­ri­bor-no­tee­rauk­sis­sa, sil­lä eten­kin pi­dem­mis­sä eu­ri­bo­reis­sa on ai­na mu­ka­na jon­kin­lai­nen odo­tus kor­ko­jen ke­hi­tyk­ses­tä.

– Jos ha­lu­taan, et­tä eu­ri­bor-ko­rot täs­tä liik­kui­si­vat, niin sit­ten tar­vi­taan joko 0,5 pro­sent­tiyk­si­kön las­ku tai sit­ten kom­mu­ni­kaa­ti­os­sa sel­ke­ää poik­ke­a­maa sii­tä, mitä on tä­hän men­nes­sä kom­mu­ni­koi­tu.

Von Ge­rich pi­tää to­den­nä­köi­sim­pä­nä, et­tä va­ro­vai­nen las­ku­suun­taus eu­ri­bo­reis­sa jat­kuu myös lä­hi­kuu­kau­si­na.

– Mut­ta mil­le ta­sol­le lop­pu­pe­leis­sä aset­tau­du­taan, on­ko se kah­den pääl­lä vai ala­puo­lel­la esi­mer­kik­si, sitä ei kes­kus­pank­ki var­mas­ti it­se­kään vie­lä täl­lä het­kel­lä tie­dä. Se mää­räy­tyy sit­ten sen mu­kaan, mi­ten eu­ro­a­lu­een ta­lous ja inf­laa­ti­o­nä­ky­mät täs­sä ke­hit­ty­vät seu­raa­vien kuu­kau­sien ja seu­raa­van puo­len vuo­den ai­ka­na.

Von Ge­rich sa­noo pi­tä­vän­sä myös po­si­tii­vis­ta ta­lou­syl­lä­tys­tä eu­ro­a­lu­eel­la mah­dol­li­se­na. Suu­rin yl­lä­tys­mo­ment­ti tu­lee hä­nen mu­kaan­sa sii­tä, et­tä eu­ro­a­lu­een ko­ti­ta­louk­sil­la on edel­leen suu­res­sa mit­ta­luo­kas­sa pal­jon pan­de­mi­an ai­ka­na ker­ty­nei­tä sääs­tö­jä.

– Jos tämä ku­lut­ta­jien luot­ta­mus ke­hit­tyi­si niin, et­tä näi­tä sääs­tö­jä us­kal­let­tai­siin ku­lut­taa vä­hän enem­män, niin sii­nä on täl­lai­nen sel­keä po­si­tii­vi­sen yl­lä­tyk­sen mah­dol­li­suus ta­lou­teen, hän sa­noo.