Jan­ne Ran­ta­nen

Vil­ja­mi on suu­rem­pi kuin Lilb­ro. Sen ni­mi­nen on räp­pä­ri­nä jul­ki­suu­teen tul­leen Lilb­ron en­sim­mäi­nen al­bu­mi. Levy jul­kais­taan maa­lis­kuun alus­sa.

Lilb­ro, oi­ke­al­ta ni­mel­tään Vil­ja­mi Jul­ku­nen, on in­nois­saan, kun pit­kä odo­tus on vii­mein päät­ty­mäs­sä. Al­bu­mia on teh­ty koh­ta kol­me vuot­ta.

– Tääl­lä ko­ti­kau­pun­gis­sa Rau­mal­la on mah­dol­li­suus kuul­la koko levy jo etu­kä­teen. Osan bii­seis­tä ve­dän ki­ta­ris­tin kans­sa li­ve­nä. Bii­sien vä­liin tuo­daan vä­hän näy­tel­mäl­lis­tä show’ta, on esi­mer­kik­si te­ra­pi­a­huo­net­ta ja stu­di­o­ta, pal­jas­taa Jul­ku­nen.

Lilb­ro yl­lät­tää, sil­lä esi­kois­le­vyl­lä on pal­jon muu­ta­kin kuin räp­piä.

– Vä­hän kaik­kea, jopa is­kel­mää. Tes­tat­tiin ar­tis­tin ra­jo­ja. Siel­lä on nuo­rek­kaam­paa R’n’B:tä, folk­lo­rea, akus­ti­sia bii­se­jä, lau­lua, vä­hän klas­sis­ta ja tie­tys­ti myös räp­piä, lu­et­te­lee Lilb­ro.

Mu­siik­ki­tyy­le­jä on siis mo­neen läh­töön, mut­ta al­bu­min tee­ma ja ra­ken­ne on sel­keä. Levy on hy­vin hen­ki­lö­koh­tai­nen. Teks­tit ker­to­vat ar­tis­tis­ta, hä­nen kas­vus­taan ja it­sen­sä löy­tä­mi­ses­tä.

– Al­bu­mi on ta­ri­nan ker­ron­taa ekas­ta vi­kaan bii­siin. Mitä on ta­pah­tu­nut, mitä on ko­et­tu? Eka puo­li on ar­tis­ti-ima­goa, toi­nen ker­too oi­ke­as­ta haa­voit­tu­vas­ta ih­mi­ses­tä ar­tis­ti­roo­lin ta­ka­na, ker­too Vil­ja­mi.

Jul­ku­nen on kou­lu­tuk­sel­taan kok­ki. Nii­tä hom­mia hän teki kak­si ja puo­li vuot­ta Wan­han Rau­man Kel­la­ris­sa.

– Kok­kaa­mi­nen on lä­hel­lä sy­dän­tä ja työ­paik­ka oli hyvä. Oma luo­vuus vaan kär­si. Toi­von, et­tä pys­tyn elät­tä­mään it­se­ni te­ke­mäl­lä sitä mitä ra­kas­tan eli mu­siik­kia. Sitä olen ai­na ha­lun­nut.

Ar­tis­tiu­ra al­koi 17-vuo­ti­aa­na. Vil­ja­mi sai ää­nit­tää bii­se­jään Ra­dio Ra­mo­nan stu­di­os­sa vii­kon­lop­pui­sin. Bii­se­jä hän jul­kai­si Soundc­loud-net­ti­pal­ve­lus­sa. Levy-yh­ti­öt kiin­nos­tui­vat ja tar­jo­si­vat so­pi­muk­sia.

– Kä­vin tu­tus­tu­mas­sa eri fir­mois­sa. Olin kah­den vai­heil­la, Sony vai Uni­ver­sal. Sit­ten Vil­le Gal­le soit­ti il­ta­kym­me­nen mais­sa ja pyy­si käy­mään. Heti seu­raa­va­na päi­vä­nä hän oli vas­tas­sa, tu­tus­tut­ti ih­mi­siin. Tuli fii­lis, et­tä tämä on mun paik­ka.

Van­hem­mal­le lu­ki­ja­kun­nal­le mai­nit­ta­koon, et­tä PME Re­cord­sin Vil­le Gal­le on se Vain elä­mää -sar­jas­ta­kin tut­tu huip­pu­suo­sit­tu JVG-ar­tis­ti. PME:n ar­tis­tei­hin kuu­lu­vat esi­mer­kik­si JVG, Al­ma, Sini Sa­bo­ta­ge, Lau­ri Haav, Get­to­ma­sa ja Jo­a­lin.

– Tein so­pi­muk­sen PME:n kans­sa vuon­na 2020. Sit­ten tuli ko­ro­na, joka vei kei­kat, jois­ta ar­tis­tin palk­ka tu­lee. On­nek­si stu­di­os­sa sai teh­dä mu­siik­kia. Le­vyn ta­ri­na muut­tui mat­kal­la usein, mut­ta lop­pu­tu­lok­seen olen tyy­ty­väi­nen.

Muu­ta­ma bii­si on löy­tä­nyt hy­vin ylei­sön­sä Spo­ti­fy-pal­ve­lus­sa. Nyt Vil­ja­mi/Lilb­ro toi­voo, et­tä jot­kut al­bu­min bii­sit tren­dai­si­vat so­mes­sa ja sai­si­vat ra­di­o­soit­toa. Se toi­si keik­kaa.

– On­han täs­sä se ris­ki, et­tei kaik­ki uu­det bii­sit mu­siik­ki vält­tä­mät­tä ole kei­koil­la eni­ten käy­vien nuor­ten mie­leen. Mut­ta mie­luum­min teen omaa mu­siik­kia kuin yri­tän pe­la­ta var­man pääl­le.

Al­bu­min Lilb­ro teki enim­mäk­seen tuot­ta­ja Ai­ti­on (An­sel­mi Ala-Kai­la) kans­sa Rau­mal­la. Nyt Jul­ku­nen on muut­ta­mas­sa ta­kai­sin Sta­diin.

Joil­le­kin kor­kei­den ta­lo­jen ja kirk­kai­den va­lo­jen ci­tyt tar­jo­a­vat lii­kaa epä­ter­veel­li­siä hou­ku­tuk­sia. Rau­ma­lais­nuo­ru­kai­sel­le kävi toi­sin. Hän ru­pe­si tree­naa­maan to­sis­saan – ei­kä vain mu­saa, vaan käy­mään kym­me­nen kil­san len­keil­lä ja kun­to­sa­lil­la. Sa­mal­la ruo­ka­va­lio muut­tui suo­si­tus­ten mu­kai­sek­si.

– Lii­kun­taan tuli himo. Rei­lus­sa kol­mes­sa vuo­des­sa läh­ti noin 40 ki­loa, Vil­ja­mi ker­too.

Le­vyn ikä­ra­ja­ton en­nak­ko­kuun­te­lu­juh­la Tu­les­ta­lol­la lau­an­tai­na 24.2. kel­lo 18. Li­put: net­tic­ket.fi ja ovel­ta, jos jää.