Kokonaisturvallisuuden merkitys korostuu tässä ajassa
Viimeaikaiset kaapelivauriot Suomenlahdella ovat jälleen osoittaneet turvallisuusympäristömme murroksen. Syytä huoleen meillä ei kuitenkaan ole. Viranomaiset ja päättäjät ovat jälleen reagoineet tilanteeseen jämäkästi ja määrätietoisesti.
Hallitus on asettanut turvallisuuden etusijalle. Puolustuksen määrärahoja lisätään vaikeasta taloustilanteesta huolimatta ja yhteistyötä liittolaistemme kanssa tiivistetään koko ajan. Emme ole enää yksin, vaan keskeinen osa vahvaa rintamaa.
Nyt keväällä eduskuntaan on tulossa käsittelyyn puolustusselonteko, jolla luodaan suuntaviivat puolustuksemme kehittämiseen 2030-luvulle asti.
Puolustuksemme perustana on jatkossakin asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto ja hallitus onkin nyt valmistelemassa esimerkiksi reservin yläikärajan nostoa.
Puolustustamme kehitetään koko ajan osana Naton yhteistä rintamaa. Päävastuu puolustuksesta ja sen uudistamisesta on kuitenkin meillä itsellämme. Esimerkiksi paraikaa puolustushallinnossa selvitetään mahdollista tarvetta jalkaväkimiinojen käytölle jatkossa.
Lisäksi viime viikolla julkaistiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategia, joka on niin ikään keskeinen osa turvallisuutemme vahvistamisessa. Strategia korostaa huoltovarmuuden vahvistamista osana turvallisuuden takaamista.
On ensiarvoisen tärkeää, että liikenneyhteydet, teollinen infrastruktuuri ja kriittiset yhteiskunnan palvelut toimivat myös poikkeusoloissa. Vahvan kansantalouden merkitystä unohtamatta.
Panostuksemme kokonaisturvallisuuteen on kansainvälisesti tarkasteltuna ensiluokkaista ja muodostaa perustan yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Suomalainen turvallisuusosaaminen voi toimia esikuvana monille Nato-liittolaisillemme ja siten vahvistaa koko puolustusliittoa.
Suomen turvallisuustilanne on yhä vahva ja vakaa ja sellaisena säilyy, kun määrätietoisia satsauksia jatketaan. Nyt tässä työssä ollaan oikealla tiellä.
Matias Marttinen
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja