Pienyrittäjät protestoivat arvonlisäveron muutoksia
Petteri Orpon hallitus on julistautunut ennen kaikkea yrittäjien puolella olevaksi hallitukseksi.
Ihan kaikki yrittäjät eivät koe näin. Etenkin pienyrittäjät ovat suivaantuneet arvolisäveron muutoksista.
Ensinnäkin arvonlisäveron yleinen korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin aiheuttaa parran pärinää. Valtiovarainvaliokunta ei ole yrittäjien mielestä tunnistanut yritysten huolta liian tiukan voimaantuloaikataulun aiheuttamista hankaluuksista.
Yrittäjissä on 70 000 kvartaali-ilmoittajaa, joille voimaantulo syyskuun alusta aiheuttaa kolmannen vuosineljänneksen osalta lisää ylimääräistä työtä.
Pidennettyjen verokausien tarkoituksena on helpottaa arvonlisäverotuksesta yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Nyt tavoite ei toteudu. Päinvastoin.
Suomen Yrittäjät pitää valtiontalouden tasapainottamista sinänsä välttämättömänä ja antaa säästötoimille kaiken tuen.
Tilanne on sikäli erikoinen, että yrittäjyyttä suosiva hallitus ei taivu yrittäjäjärjestön ehdotuksiin, vaan järjestö saa esityksilleen tuen oppositiolta.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi kesällä julkistetussa mietinnössään, että arvonlisäveron vähäisen toiminnan rajaa pitäisi nostaa 15 000 eurosta 20 000 euroon.
Liikevaihdoltaan 15 000 ja 30 000 euron välissä olevien yritysten arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa. Syynä on EU:n direktiivi.
Suomen Yrittäjät on esittänyt vähäisen toiminnan rajan nostamista 30 000 euroon kompensoimaan alarajahuojennuksen poistumisesta aiheutuvaa arvonlisäverotuksen kiristymistä.
20 000 euron raja on oikean suuntainen mutta ei riittävä. Kun alarajahuojennusta ei ole ja myynti ylittää vaikka satasella rajasumman, joutuu koko myynnistä maksamaan 25,5 prosentin arvonlisäveron.
Etenkin itsensä työllistävät yrittäjät, kuten kampaajat jne., eivät välttämättä kykene siirtämään arvonlisäveroa täysimääräisesti hintoihin.
Pauli Uusi-Kilponen