Jan­ne Le­hi­koi­nen / STT

Kor­keus­hyp­pää­jä El­la Jun­ni­lan suo­ri­tuk­set Pa­rii­sin olym­pi­a­lai­sis­sa tuot­ti­vat ison pet­ty­myk­sen. Puo­li­tois­ta kuu­kaut­ta sit­ten Suo­men en­nä­tys­tä 197 juh­li­nut Jun­ni­la jäi kar­sin­nas­sa avaus­kor­keu­teen­sa 183.

Jun­ni­la pää­si 183 toi­sel­la yri­tyk­sel­lään mut­ta pu­dot­ti sen jäl­keen kol­mes­ti kor­keu­des­ta 188. Fi­naa­liin vaa­dit­tiin lo­pul­ta 192.

– Fyy­si­nen fii­lis erit­täin hyvä ja ver­ryt­te­lyt­kin tosi hy­viä. Mut­ta as­ke­lis­sa en pääs­syt juok­sun pääl­le. Heti en­sim­mäi­ses­tä as­ke­lees­ta jäi pik­kai­sen alas, ja sit­ten juok­su jää alas ja kur­vaan on vai­kea läh­teä. Ja tuol­ta se sit­ten näyt­tää, Jun­ni­la sel­vit­ti on­gel­maa vai­suu­den taus­tal­la.

Jun­ni­la pon­nis­ti Suo­men en­nä­tyk­sen Paa­vo Nur­men ki­sois­sa 18. ke­sä­kuu­ta. Juok­sun kans­sa on kui­ten­kin vii­me ajat ol­lut on­gel­maa. Ai­heut­ta­jaa sel­vi­te­tään nyt.

– Mik­si se on vai­van­nut, sil­lä yleen­sä tuo me­nee sel­lai­sel­la juok­sut­ree­naa­mi­sel­la ohit­se. Ver­ryt­te­lys­sä kaik­ki tun­tuu hy­väl­le, mut­ta kun piik­ka­rit lyö­dään jal­kaan ja teh­dään täys­pai­noi­sia hyp­py­jä ja ve­to­ja, sit­ten se vain jää alas. En oi­kein tie­dä, mik­si. Koko hei­nä­kuu yri­tet­ty kor­ja­ta, ei nyt kor­jaan­tu­nut ja sel­vi­tel­lään li­sää, mis­tä se joh­tuu. Mut­ta ei tuo mi­kään py­sy­vä on­gel­ma ole.

Jun­ni­la ker­toi pet­ty­myk­ses­tä huo­li­mat­ta naut­ti­neen­sa ja naut­ti­van­sa olym­pi­a­lai­sis­ta.

– En ole ur­hei­lul­li­siin suo­ri­tuk­siin tyy­ty­väi­nen mil­lään ta­sol­la, se on it­ses­tään sel­vää. Mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta oi­ke­as­ti nau­tin siel­lä ole­mi­ses­ta, juu­ri noi­den ih­mis­ten (mui­den hyp­pää­jien) kans­sa. Pääs­tä ko­ke­maan nyt jo tois­ta ker­taa tätä hie­noa tun­nel­maa, To­ki­os­sa kol­me vuot­ta sit­ten olym­pi­a­de­byyt­tin­sä teh­nyt hyp­pää­jä päät­ti.