Frida Aho­nen / STT

Ih­mis­kun­ta on ot­ta­nut edis­ty­sas­ke­lei­ta aid­sin nu­jer­ta­mi­ses­sa vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na, ker­too YK:n alai­nen Unaids-jär­jes­tö tuo­rees­sa ra­por­tis­saan.

Vuon­na 2023 hiv-tar­tun­nan saa­nei­den mää­rä oli pie­nem­pi kuin ker­taa­kaan sit­ten 1980-lu­vun lo­pun. Myös aid­siin liit­ty­vät kuo­le­mat ovat vä­hen­ty­neet.

YK:n aids-oh­jel­man ta­voit­tee­na on vä­hen­tää vuo­tui­set uu­det hiv-tar­tun­nat al­le 370 000:een ja aid­siin liit­ty­vät kuo­le­mat al­le 250 000:een vuo­teen 2025 men­nes­sä.

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti hi­vin tor­jun­ta on ra­por­tin mu­kaan eden­nyt lä­hem­mäs ta­voi­tet­taan, joka on aid­sin lo­pet­ta­mi­nen kan­san­ter­vey­del­li­se­nä uh­ka­na vuo­teen 2030 men­nes­sä.

En­sim­mäis­tä ker­taa hiv-pan­de­mi­an his­to­ri­as­sa uu­sia tar­tun­to­ja to­de­taan Sa­ha­ran ete­lä­puo­li­sen Af­ri­kan ul­ko­puo­lel­la enem­män kuin Sa­ha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Af­ri­kas­sa.

Tämä hei­jas­taa ra­por­tin mu­kaan yh­tääl­tä eh­käi­sy­toi­mien on­nis­tu­mis­ta Sa­ha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Af­ri­kas­sa, toi­saal­ta muu­al­la teh­ty­jen toi­mien riit­tä­mät­tö­myyt­tä.

Uu­sien hiv-tar­tun­to­jen mää­rä kas­vaa Itä-Eu­roo­pas­sa ja Kes­ki-Aa­si­as­sa, La­ti­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa sekä Lähi-idäs­sä ja Poh­jois-Af­ri­kas­sa.

Vaik­ka hi­vin esiin­ty­vyys 15–24-vuo­ti­ai­den tyt­tö­jen ja nais­ten kes­kuu­des­sa on vä­he­ne­mäs­sä, se on kui­ten­kin edel­leen huo­mat­ta­van kor­ke­aa osis­sa Sa­ha­ran ete­lä­puo­lis­ta Af­rik­kaa. En­nal­ta­eh­käi­sy­oh­jel­mil­la ja su­ku­puol­ten vä­li­sen epä­ta­sa-ar­von, nai­siin koh­dis­tu­van vä­ki­val­lan ja hai­tal­lis­ten su­ku­puo­li­nor­mien vä­hen­tä­mi­seen täh­tää­vil­lä toi­mil­la ei ole ra­por­tin mu­kaan ol­lut riit­tä­vän suur­ta vai­ku­tus­ta.

Hi­vin hoi­dos­sa käy­te­tyn an­ti­ret­ro­vi­raa­li­sen hoi­don saa­ta­vuu­den laa­jen­ta­mi­nen on ra­por­tin mu­kaan vä­hen­tä­nyt aid­siin kuol­lei­suut­ta.

Hoi­don pa­rem­pi saa­ta­vuus on puo­lit­ta­nut aid­siin liit­ty­vien kuo­le­man­ta­paus­ten vuo­tui­sen mää­rän. Vuo­den 2010 rei­lus­ta mil­joo­nas­ta ta­pauk­ses­ta mää­rä on las­ke­nut hie­man yli puo­leen mil­joo­naan vuon­na 2023.

Hoi­to-oh­jel­mat vä­hen­tä­vät myös uu­sien hiv-tar­tun­to­jen mää­rää.

Ra­por­tin mu­kaan 0–14-vuo­ti­ai­den las­ten to­den­nä­köi­syys saa­da di­ag­noo­si ja hoi­toa on edel­leen huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin ai­kuis­ten.

Hiv-pan­de­mi­an laa­juus on kui­ten­kin niin suu­ri, et­tä hoi­don saa­ta­vuu­den pa­ran­tu­mi­ses­ta huo­li­mat­ta mel­kein 10 mil­joo­naa hiv-tar­tun­nan saa­nut­ta ih­mis­tä jäi il­man hoi­toa vuon­na 2023, eri­tyi­ses­ti Sa­ha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Af­ri­kas­sa.

Ra­por­tis­sa to­de­taan, et­tä kon­do­min käyt­tö on edel­leen te­hok­kain ja edul­li­sin hi­vin eh­käi­sy­me­ne­tel­mä. Mo­nis­sa mais­sa kon­do­mi­oh­jel­mia ei ole kui­ten­kaan ra­hoi­tet­tu ja so­si­aa­lis­ta mark­ki­noin­tia on vä­hen­net­ty.

Ra­por­tin mu­kaan eri­tyi­sen haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa ovat niin kut­sut­tui­hin avain­ryh­miin kuu­lu­vat ih­mi­set.

Avain­ryh­mil­lä tar­koi­te­taan viit­tä kes­keis­tä vä­es­tö­ryh­mää, jot­ka ovat eri­tyi­sen alt­tii­ta hi­vil­le ja joil­la ei usein­kaan ole riit­tä­viä mah­dol­li­suuk­sia saa­da riit­tä­viä pal­ve­lu­ja. Avain­ryh­miä ovat ho­mo­mie­het ja muut mies­ten kans­sa sek­siä har­ras­ta­vat mie­het, sek­si­työn­te­ki­jät, trans­su­ku­puo­li­set, suo­nen­si­säi­ses­ti huu­mei­ta käyt­tä­vät ja van­git.

Po­liit­ti­nen tah­to ra­hoit­taa ja tar­jo­ta en­nal­ta­eh­käi­sy­oh­jel­mia avain­ryh­miin kuu­lu­vil­le hen­ki­löil­le on ra­por­tin mu­kaan riit­tä­mä­tön­tä. Avain­ryh­miin kuu­lu­vien ih­mis­ten hi­viin liit­ty­viä pal­ve­lu­ja tar­jo­a­vat usein kan­sa­lais­jär­jes­töt, joi­den työ­tä ei yleen­sä tun­nus­te­ta ja ra­hoi­te­ta riit­tä­väs­ti, ra­por­tis­sa sa­no­taan.

Ra­por­tin mu­kaan aids jul­ki­sen ter­vey­den uh­ka­na oli­si päi­hi­tet­tä­vis­sä vuo­teen 2030 men­nes­sä, jos päät­tä­jät ot­ta­vat asi­an va­ka­vas­ti ja ra­hoi­tus saa­daan riit­tä­mään.

Alu­eil­la, joil­la on suu­rim­mat ra­hoi­tus­va­jeet eli Itä-Eu­roo­pas­sa ja Kes­ki-Aa­si­as­sa sekä Lähi-idäs­sä ja Poh­jois-Af­ri­kas­sa, edis­ty­tään myös vä­hi­ten hiv-epi­de­mi­oi­den tor­jun­nas­sa.

Ra­por­tin mu­kaan oli­si li­säk­si tär­ke­ää in­teg­roi­da hi­vin hoi­to osak­si muu­ta ter­vey­den­huol­toa.

Lei­mau­tu­mi­nen, syr­jin­tä, so­si­aa­li­nen epä­ta­sa-ar­vo ja su­ku­puo­leen pe­rus­tu­va vä­ki­val­ta vai­keut­ta­vat hi­vin tor­jun­taa, ra­por­tis­sa to­de­taan. Näi­tä haas­tei­ta tun­nis­te­taan ny­ky­ään pa­rem­min, mikä ei kui­ten­kaan vie­lä näy riit­tä­väs­ti lain­sää­dän­nös­sä, po­li­tii­kas­sa ja käy­tän­nöis­sä.

Au­to­ri­taa­ri­suu­den kas­vu ja hyök­käyk­set ih­mis- ja kan­sa­lai­soi­keuk­sia vas­taan hait­taa­vat omal­ta osal­taan aid­sin vas­tais­ta työ­tä, ra­por­tis­sa sa­no­taan.