Hallintovaliokunnan käännytyslakiurakka jatkuu eduskunnassa iltapäivän lopulla: "Neuvottelut ovat olleet vaikeita"
Tuomas Savonen, Markku Uhari / STT
Eduskunnan hallintovaliokunta jatkaa niin sanottua käännytyslakia koskevan mietintönsä työstämistä perjantaina illansuussa.
Valiokunta aloitti perjantain kokousurakkansa aamuyhdeksältä mutta lopetti kokouksen kello 10 alkaneen täysistunnon vuoksi. Valiokunnan kerrottiin kokoontuvan uudelleen kello 15 iltapäivällä, mutta hieman ennen kokouksen oletettua alkamisaikaa tuli tieto kokouksen lykkääntymisestä kahdella tunnilla.
Hallintovaliokunnassa istuva Saku Nikkanen (sd.) ei osannut arvioida tarkkaa syytä sille, miksi kokous siirtyi myöhemmäksi.
– Varmaan tässä asioiden etenemiseksi tarvitaan lisää aikaa. Tämä tuli itsellenikin yllätyksenä, Nikkanen sanoi STT:lle.
– Kyllähän tässä sellainen asetelma on, että kaikki aika käytetään, että yhteisymmärrykseen päästään, hän jatkoi.
Nikkanen ei halunnut arvioida, kuinka todennäköistä on, että hallintovaliokunta pääsee ratkaisuun vielä perjantain aikana.
– En halua lähteä sillä spekuloimaan. Totta kai kaikki toivovat, että pääsisimme asioissa eteenpäin, Nikkanen sanoi.
Valiokunnassa niin ikään istuva Eveliina Heinäluoma (sd.) ei uskaltanut arvioida valiokunnan aamun kokouksen jälkeen, valmistuuko mietintö perjantain aikana.
– Vaikea sanoa. Neuvottelut ovat olleet vaikeita, ja SDP jatkaa omien tavoitteidensa eteen työskentelyä, Heinäluoma sanoi toimittajille.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ei aamulla lähtenyt myöskään spekuloimaan sillä, valmistuuko valiokunnan mietintö käännytyslaista tänään.
Sekä Peltokangas että valiokunnassa istuva Ben Zyskowicz (kok.) kuvailivat aamulla valiokunnan keskustelun henkeä hyväksi.
– Tunnelma on hyvin ratkaisuhakuinen, mutta asiat ovat vaikeita, sanoi Zyskowicz.
Käännytyslain avulla halutaan torjua Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistä maahantuloa. Toistaiseksi Suomi on usean kuukauden ajan pitänyt itärajan suljettuna henkilöliikenteeltä.
Lain säätämistä vaikeuttaa se, että se on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Perustuslakivaliokunta totesi aiemmin lausunnossaan, että laki pitää siksi säätää perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Jotta laki saataisiin voimaan tämän vaalikauden aikana, se pitää julistaa kiireelliseksi, mihin tarvitaan eduskunnan viiden kuudesosan hyväksyntä.
Vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa käännytyslakia, ja vihreissäkin lakiesitykseen suhtaudutaan kriittisesti. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on ilmoittanut julkisuudessa äänestävänsä lakiesitystä vastaan.
Vihreillä oli perjantaina aamulla eduskuntaryhmän kokous, jossa ryhmä keskusteli tämänhetkisestä tilanteesta.
– Virallista ryhmäpäätöstä ei ole tehty, mutta tosi kriittinen on se kanta, mikä tässä on viime päivinä tullut ilmi, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (vihr.) kommentoi ennen vihreiden kokousta perjantaina.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n johto on toistuvasti vaatinut julkisuudessa, että hallintovaliokunnan mietintö kävisi vielä uudemman kerran perustuslakivaliokunnassa. SDP on myös vaatinut lakiesitykseen muutoksia perustuslakivaliokunnan aiemman lausunnon pohjalta.
Aiemmin tällä viikolla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi Ylen A-studiossa, että toinen perustuslakivaliokunnan lausunto olisi tärkeä eduskunnan oikeusturvan kannalta. Lisäksi Tuppurainen sanoi haastattelussa SDP:n vaativan, että eduskunnalla olisi rooli käännytyslain käyttöönotossa.
Nykyesityksessä lain käyttöönoton tarpeen toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Puolue on Tuppuraisen mukaan halunnut myös tarkennuksia lakiesityksen tekstiin. Puolue on muun muassa vaatinut, että rajalta lain nojalla käännytetyllä olisi käytössään jokin oikeussuojakeino. Samaa edellytti tosin myös perustuslakivaliokunta omassa, viime viikolla valmistuneessa lausunnossaan.
Perustuslakivaliokunta sinänsä piti niin sanotun käännytyslain esittämiä toimia välttämättöminä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Perustuslakivaliokunta kuitenkin vaati lakiesitykseen muutoksia, jotta käännytyslaissa säädetyt toimivaltuudet olisivat riittävän tarkasti rajatut.
Vihreiden Harjanne arvioi perjantaina, ettei perustuslakivaliokunnan lisälausunnosta olisi hänestä haittaakaan.
– Ollaan perustuslain äärellä erittäin tarkasti. Sinällään oma käsitykseni on, että (käännytys)lain rakenteen peruslähtökohdat ovat se ongelma perustuslain kannalta. En sitten tiedä, mitä se kierros lopulta tuottaa. Aika näyttää, mutta ei siitä ainakaan mitään haittaa ole, hän sanoi STT:lle perjantaina.
