Hyvinvointialueen heikkenevä talous
huolestuttaa raumalaispäättäjiä
Vuoden aikana alijäämän määrä on kasvanut kymmeniä miljoonia.
Samu Vahteristo, UR
Satakunnan hyvinvointialueen talous on vahvasti alijäämäinen. Täksi vuodeksi budjetoitu noin 50 miljoonan euron alijäämä on ylittymässä. Tämänhetkinen ennuste talouden toteumasta vuoden loppuun on 87,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Raumalta aluehallituksessä on neljä jäsentä. Nelikko kulkee ajoittain kimppakyydillä kokouksiin Poriin ja keskusteluvälit ovat hyvät, vaikka kaikki edustavat eri puolueita. Näkemykset alijäämän taklaamisesta poikkeavat sävyltään.
Jami Toivonen
– Summat hirvittää, kun puhutaan alijäämistä, jotka ovat pienemmän kunnan koko budjetin kokoisia, sanoo aluehallituksen jäsen Jami Toivonen (ps.).
Toivosta huolettaa, onko päättäjillä käsitystä, että nyt käytössä ei ole verotusta, jolla alijäämät voidaan kattaa.
– Kuntapäättäjät ovat eläneet maailmassa, jossa takana on veroruuvi. Ikävä päätös on voitu korvata veroja korottamalla.
Sauli Ahvenjärvi (kd.) arvioi alijäämän johtuvat monesta eri tekijästä.
– On ihan ymmärrettävää, että kustannukset kasvavat, inflaatio on yksi tekijä. Palvelujen kysyntä on kasvussa, kun väestö ikääntyy. Henkilöstön saatavuus ei ole parantanut yhtään ja joudutaan käyttämään vuokratyövoimaa. Palkkaratkaisu oli aika kallis. Näistähän se sitten koostuu, Ahvenjärvi luettelee.
Mirja Ylijoki
Mirja Ylijoki (sd.) toivoo, että virkamiesten valmisteluun luotettaisi.
– Annettaisi työntekijöiden ja virkamiesten tehdä asiat, eikä poliitikot haraisi vastaan. Päätöksenteko on valtavan hidasta, kun asioita palautetaan valmisteluun.
Uudistukselle pitää Ylijoen mukaan antaa aikaa.
– Me tiesimme, että rahaa on liian vähän ja henkilöstöstä vajetta. En ole ikinä ollut tällaista uudistusta tekemässä, missä tehdään uutta ja säästetään samaan aikaan. Se on järjen köyhyyttä, Ylijoki painottaa.
Marja-Leena Alho (kok.) pitää suurena ongelmana henkilöstön saatavuutta.
– Joudumme ostamaan henkilöstöä vuokrayrityksiltä, koska emme ole saaneet rekrytoitua omiksi työntekijöiksi. Kuinka paljon johtamisessa on ongelmaa, onko se syy miksi ihmiset lähtevät, pohtii Alho.
Alhon mukaan hyvinvointialueen jo hyväksytty muutosohjelma on hyvä ja sitä pitäisi päästä nopeammin toteuttamaan.
– Satakunnassa on toimitilaneliöitä asukasta kohden noin 30 prosenttia enemmän kuin muualla keskimäärin. Se on varmasti yksi säästökohde.
Keskeisenä syynä kasvaneihin kuluihin on Alhon mukaan se, että ihmiset elävät pidempään.
– Suuret ikäluokat ovat 70–80-vuotiaita ja hoidontarve lisääntyy koko ajan.
Toisaalta painopistettä ei ole saatu siirrettyä kalliista erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
– Perusterveydenhuollon lääkärintyön ongelmana on, että siinä on aivan liikaa erilaisten todistusten kirjoittamista ja sosiaalisten ongelmien ratkomista. Varsinainen lääkärintyö jää vähälle, itsekin lääkärinä työskentelevä Alho sanoo.
Sauli Ahvenjärvi
Kaikki aluehallituksen jäsenet nostavat esille uudistuksen hitauden. Tavoitteena ollut yhteinen kuntarajat ylittävä sotealue on vielä pahasti kesken.
– Edelleen tuijotetaan kuntarajoja eikä asioimissuuntia ja palveluja. Pitäisi ajatella, että ihminen olisi keskiössä, ei kunnat, Toivonen tiivistää.
Hän nostaa esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa teetetyn vaikutusten arvioinnin, joka tehtiin kunnan näkökulmasta.
– Hyvinvointialueen tehtävä ei ole tuottaa kunnille elinvoimaa, vaan ihmisille sotepalveluja, muistuttaa Toivonen.
– On aivan selvää, että sotekeskuksia ei voi olla kymmenen kilometrin välein. Nyt saimme kahdeksan keskuksen paikat hyväksyttyä, joten pääsemme eteenpäin, Ahvenjärvi painottaa.
Investointien keskittyminen maakunnan keskuskaupunki Poriin aiheuttaa maakunnan pienemmissä kunnissa kipuilua.
– Pori on isoin asukaskeskittymä, joka osaltaan puolustaa keskittämistä. Mutta jollakin toisella kunnalla voi olla johonkin palveluun paremmat edellytykset, muistuttaa Toivonen.
Keskussairaalaan suunnitellut isot ns. kuumasairaalainvestoinnit eivät saa raumalaisilta varauksetonta kannatusta.
– Satojen miljoonien investointi on sen luokan kokonaisuus, että en tiedä miten sille saadaan vastinetta. Tässä on taustalla erikoinen ajattelu, että jos hirveästi rakennetaan ja tehdään linnoja, niin se turvaa itsenäisyyden, Toivonen pohtii.
Kaikki raumalaiset vakuuttavat, että Rauman sotekeskuksen sijoittuminen sairaalan tiloihin on varmaa ja myös rahat korjausinvestointiin on valmiina.
– Nyt on päätetty kahdeksasta sotekeskuksesta maakuntaan ja Rauman korjausinvestointia suunnitellaan, sanoo Ylijoki.
Alhon mukaan tarveselvistys valmistuu lähiaikoina ja sen jälkeen päästään Rauman sairaalakiinteistön osalta muokkaamaan tarpeelliset tilat käyttöön.
– Uskon että Raumalla säilyy iltapäivystys, jos vaan henkilökuntaa saadaan, Alho arvioi.