Nato lupasi jatkaa Ukrainan tukemista ja kehittää sotilaallista läsnäoloa Suomessa
Työryhmä / STT
Naton huippukokous Washingtonissa hyväksyi keskiviikkona julkilausuman, jossa puolustusliitto odotetusti lupaa jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista ja maan tietä kohti Nato-jäsenyyttä. Suomalaisittain mielenkiintoisinta olivat maininnat tarpeesta vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen sekä suorasanainen lupaus kehittää Suomeen Naton läsnäoloa.
Presidentti Alexander Stubb olikin päivän päätteeksi tyytyväinen asioiden etenemiseen.
– Suomi voi olla hyvin tyytyväinen ensimmäisen päivän lopputulokseen ja myös julkilausumaan, joka on hyvin tasapainoinen ja jossa näkyy mielestäni hyvin Suomen kädenjälki, Suomen saavuttamat tavoitteet sekä Naton yhtenäisyys, Stubb kertoi suomalaistoimittajille Washingtonissa.
Julkilausumassa kerrotaan lisätoimista Venäjän hybridiuhkien tai -toimien torjumiseksi yksilöllisesti ja kollektiivisesti.
Uhkien joukossa mainitaan erikseen välineellistetty maahantulo. Lisäksi listalla ovat muun muassa sabotaasi, disinformaatiokampanjat, poliittinen vaikuttaminen sekä kyberuhat. Näiden toimien arvioidaan muodostavan uhan Nato-maiden turvallisuudelle.
Naton johtajat lupaavat jatkaa Venäjän epävakauttamistoimille eniten alttiiden jäsenmaiden tukemista, kun ne vahvistavat omaa kestävyyttään hybridihaasteiden edessä.
– Valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat käyttävät yhä aggressiivisempia hybriditoimia liittolaisia vastaan. Jatkamme hybridiuhkiin ja -haasteisiin valmistautumista, niiden estämistä, niiltä puolustautumista sekä niiden torjumista, lausumassa sanotaan.
– Toistamme, että hybridioperaatiot liittolaisia vastaan voivat saavuttaa aseellisen hyökkäyksen tason ja saada Pohjois-Atlantin neuvoston vetoamaan Washingtonin sopimuksen artiklaan 5, lausunnossa jatketaan viitaten velvoitteeseen yhteisestä puolustuksesta.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Itämeren alueen maat ovat pyrkineet Natossa tuomaan esiin Venäjän hybridivaikuttamisen uhkaa. Hänen mukaansa Suomi pystyy Naton puitteissa vastaamaan entistä paremmin tällaisiin hyökkäyksiin ja luomaan pelotetta niitä vastaan.
– Mikä tärkeintä, tämä johtaa siihen, että liittokunnassa joka ikinen maa ymmärtää, että me olemme samassa veneessä. Venäjän uhka ei ole mikään teoreettinen uhka. Se kohdistuu meihin kaikkiin tässä ja nyt, Valtonen sanoi Washingtonissa.
Naton jäsenmaiden johtajat lupasivat julkilausumassa jatkavansa Ukrainan tukemista tiellä kohti täyttä euroatlanttista integraatiota, mukaan lukien Nato-jäsenyyttä. Tekstin mukaan eteneminen tällä tiellä on "peruuttamatonta".
Lausumassa luvataan Ukrainalle seuraavan vuoden aikana ainakin 40 miljardin euron edestä sotilasapua. Lisäksi Ukrainalle luvataan kestävän tason turvallisuusapua.
Julkilausumassa luvatun sotilaallisen tuen lisäksi liittolaiset aikovat jatkaa poliittisen, taloudellisen sekä humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle.
Nato ottaa jatkossa myös suuremman roolin Ukrainaa koskevien koulutusten ja asetoimitusten koordinoinnista, josta päävastuu on tähän mennessä ollut Yhdysvalloilla, ja perustaa asiaan keskittyneen komentoelimen. Tällä pyritään suojaamaan asetoimitukset siinäkin tapauksessa, että Ukrainan tukemiseen nihkeästi suhtautuva Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump valittaisiin uudelle presidenttikaudelle marraskuussa.
Muutoksen myötä satoja työntekijöitä eri Nato-jäsenmaista sijoitetaan Saksassa sijaitsevaan tukikohtaan sekä keskeisiin kohteisiin liittouman itälaidalla.
Aiemmin keskiviikkona Washingtonissa kerrottiin, että paljon puhuttujen F-16-hävittäjien toimitukset Ukrainaan ovat alkaneet.
Naton jäsenmaiden johtajat ilmaisivat myös huolensa Kiinan ja Venäjän syvenevistä suhteista. Johtajat sanoivat Kiinalla olevan avainrooli Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan avustamisessa.
Lausumassa sanotaan, että Kiina on muodostunut ratkaisevaksi mahdollistajaksi Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan niin sanotun rajoittamattoman kumppanuutensa sekä Kiinan Venäjän puolustusteollisuudelle tarjoaman laajan tuen myötä.
Julkilausumassa vaaditaan, että Kiina lopettaa Venäjän sotilaallisten pyrkimysten materiaalisen ja poliittisen tukemisen.
Kiina julkaisi vastauksensa Natolle pian julkilausumaan julkaisun jälkeen.
– Naton tulisi lopettaa niin kutsutusta Kiina-uhasta meuhkaaminen sekä vastakkainasettelun ja kilpailun lietsominen ja tehdä enemmän maailmanrauhan ja vakauden edistämiseksi, Kiinan EU:n edustuston tiedottaja sanoi tiedotteessa.
Kiina ei niellyt myöskään Naton kritiikkiä sen roolista Ukrainan sodassa.
– Kaikki tietävät, että Kiina ei ole Ukrainan kriisin luoja. Kiinan suhtautuminen Ukrainaan on avoin ja rehellinen, edustuston tiedotteessa sanotaan.
Kiina on aiemmin kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
-----
STT-työryhmä: Lassi Lapintie, Arttu Mäkelä, Kaisu Suopanki, Niilo Simojoki