Politiikan syksyssä edessä monia vaikeita päätöksiä
Terhi Riolo Uusivaara / STT
Politiikan kevät oli täynnä kiistanalaisia ja hankalia aiheita, ja niitä on luvassa myös syksyllä. Eduskunta aloittaa istuntokautensa syyskuun alussa.
Syksylle siirtyi esimerkiksi kiista Yleisradion rahoituksesta, koska riitaisan parlamentaarisen työryhmän aikaansaama kompromissiesitys kaatui heinäkuun alkupuolella vasemmistoliiton ja vihreiden vastustukseen.
Työryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) sanoi tuolloin, että uutta kompromissia etsitään edelleen ja neuvottelut jatkuvat elokuussa.
Eduskuntapuoleet ovat olleet asiassa hyvin kaukana toisistaan. Perussuomalaiset on ajanut muita kovempia leikkauksia. Työryhmän jäsen Joakim Vigelius (ps.) kommentoi esityksen kaatumisen jälkeen, että sovusta lipeämisellä on seurauksensa eikä vasemmistolla ole veto-oikeutta siihen, leikataanko Yleltä vai ei.
SDP:n Maria Guzenina puolestaan syytti aiemmin perussuomalaisia siitä, että he ovat viivyttäneet työryhmän työtä turhaan ja haluavat tehdä asialla mielikuvapolitiikkaa.
Eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa myös hyvin kiistanalaisia työmarkkinoita koskevia uudistuksia. Esityksiä odotetaan muun muassa vientivetoisesta palkkamallista ja paikallisesta sopimisesta, jotka ovat herättäneet vastustusta ammattiyhdistysliikkeessä ja jotka olivat osasyy kevään lakkoihin.
Hallitus toivoi, että vientivetoisesta palkkamallista olisi neuvoteltu ja sovittu työmarkkinaosapuolten kesken. Kesäkuun lopulla työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin totesi, että neuvotteluille ei ole löytynyt edellytyksiä ja hallitus tuo asiasta esityksen eduskuntaan syksyllä.
Palkkamallista säätämistä lailla ovat vastustaneet tiukasti esimerkiksi opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattijärjestö Tehy. Ne katsovat, että se vahingoittaisi etenkin julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, koska se rajoittaisi valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia esittää jollekin alalle palkkaratkaisua, joka poikkeaa merkittävästi vientisektorilla sovitusta tasosta.
Myös paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva esitys on tarkoitus antaa syksyllä. Esitykseen liittyviä kiistakysymyksiä käsiteltiin lausuntokierroksen päättymisen jälkeen kolmikantaisessa työryhmässä, mutta työn eteneminen oli takkuista. Vaikein kiista koski sitä, kuka saa työpaikoilla solmia sopimuksia henkilöstön puolesta.
Maahanmuuttopolitiikkaa edelleen kiristäviä esityksiä on tulossa eduskuntaan syksyllä useampia. Jo kevätkaudella eduskunta käsitteli laajan lakipaketin, joka koski muun muassa kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä sekä rajamenettelyn käyttöönottoa.
Syksyllä on tarkoitus antaa esimerkiksi esitys kansalaisuuslain muutosten toisesta osasta. Sillä kiristettäisiin kansalaisuuden saamisen edellytyksiä muun muassa tiukentamalla nuhteettomuusedellytyksiä ja palauttamalla varsinainen toimeentuloedellytys.
Samoin aiotaan esittää tiukennettavaksi säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaa sääntelyä.
Suunnitteilla on myös heikennys paperittomien terveyspalveluihin. Syksyllä on tarkoitus antaa lakiesitys siitä, ettei hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja Hus-yhtymällä olisi enää pääsääntöisesti velvoitetta järjestää laittomasti maassa oleskeleville täysi-ikäisille kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja terveydenhuollon palveluja.
Syksyn ohjelmaan kuuluu perinteisesti myös ensi vuoden budjetin valmistelu ja käsittely. Valtiovarainministeriö julkaisee oman budjettiesityksensä elokuun alussa, ja hallitus käsittelee asiaa budjettiriihessään syyskuun alussa. Eduskunnalle esitys on tarkoitus antaa syyskuun lopulla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on todennut, että tarpeen tullen sopeutustoimia tullaan tällä hallituskaudella tekemään enemmänkin kuin tähän mennessä päätettyjen yhdeksän miljardin euron arvosta.
Ensi vuoden budjettiin liittyy muun muassa esitys arvonlisäveron muutoksista, jota odotetaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Sen myötä ollaan siirtämässä nykyisin 10 prosentin alennettuun kantaan kuuluvat hyödykkeet 14 prosentin verokantaan lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. Tähän kantaan kuuluvat muun muassa lääkkeet, kirjat ja liikuntapalvelut.
Omat haasteensa myös hallituksen sisällä synnyttänee esitys, jolla oltaisiin sallimassa alkoholin kotiinkuljetus. Alkoholin verkkokauppa sekä muu jakeluun ja noutoon perustuva vähittäismyynti sallittaisiin Alkolle sekä muille kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille. Myös tämä esitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä.
Keskustelussa on myös jo seuraava alkoholipolitiikkaa koskeva mahdollinen uudistus. Hallitusohjelman mukaan selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta tehdään ensi keväänä pidettävään puoliväliriiheen mennessä.
