Tukkilahdenkadun tulvaongelmiin haetaan rakentavaa ratkaisua
Pauli Uusi-Kilponen
Tukkilahdenkadun omakotitalojen vesivahingot ovat jo toistuvia uutisia.
Viime tulva vajaat pari viikkoa sitten pani alueen asukkaat entistä vakavammin pohtimaan, miten ongelma voitaisiin vihdoin ratkaista.
Asukkaat lähtevät siitä, että riitelemällä ja syytelemällä ei asiaa haluta viedä eteenpäin. Ei siitäkään huolimatta, että nyt tulvavahingot olivat jopa harvinaisen laajat. Arvion mukaan noin kolmenkymmenen omakotitalon kellariin tulvi vettä.
Uutta olisi se, että myös Tukkilahdenkadun kaupungin puoleiset talot kärsivät vesivahinkoja. Aiemmin ongelmat ovat koskeneet lähinnä niitä taloja, joiden tontti rajoittuu vedenottokanavaan.
Asukkaat ovat pitäneet kokouksia, joissa on pohdittu, millä muodoin ja keiden kanssa asiaa lähdetään viemään hyvässä hengessä eteenpäin.
Vaikka harmitus on ajoittain ollut kova, asiaa pyritään käymään läpi järjellä ja maltilla.
Ongelman ratkaisemista vaikeuttaa sen monimutkaisuus. Samalla, kun pitäisi esimerkiksi padolla ja pumpuilla ehkäistä tulvat, pitää huolehtia taimenvaellus merestä puroihin ja poikasten pääsy mereen.
Kaupunki jätti viime vuonna vesilain mukaisen hakemuksen padosta ja teki myös vaikutusarvioinnin. Siinä todetaan poikastuotannon puroissa olevan vähäistä. Joka tapauksessa Pitkäjärvenoja on tutkimusten mukaan yksi kolmesta Rauman seudun virtavesistöstä, joissa taimen lisääntyy.
Asukkaiden toive on rakentaa ratkaisu, jossa luontoarvot ja taimenten sekä poikasten vaellus voidaan kohtuullisesti hoitaa samalla, kun tulvaongelma ratkaistaan. Jos löytyy tahtoa ja taitoa, ongelma on asukkaiden mukaan ratkaistavissa. Joskaan helppoa se ei ole.
Vaikeassa tilanteessa asukkaat näkevät myös myönteisiä puolia. Vähäisin ei ole yhteishengen lisääntyminen. Samoin alueen ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa aikaisempaa paremmin. Kun ennen riitti pelkkä tervehdys, niin nyt käydään juttusille, puidaan ongelmia läpi ja jaetaan ideoita siitä, miten vahinkoja voidaan minimoida. Pumppujen lainaaminen on ihan arkipäivää.
Tilanne on monella tapaa ongelmallinen esimerkiksi vakuutuskorvausten kohdalla. Kun kyse ei ole luonnonjoesta, vaan tehdystä kanavasta, on vastuullisen määrittäminen ongelmallista. Joku on voinut saada jotain korvauksia, joku ei. Vakuutusten laajuudet ja yhtiöiden käytännöt kun poikkeavat toisistaan.
Hulevesien kasvanut määrä aiheuttaa veden nousemista ja kuormittaa esimerkiksi ojarumpuja.
Yhtenä merkittävänä ongelmana asukkaat näkevät sen, että teiden alta kulkevat kanavarummut ovat liian kapeita. Vesi ei pääse niistä virtaamaan riittävästi, jolloin vesi nousee teille ja tonteille sekä sitä kautta kanavan läheisten talojen kellareihin. Nyt esimerkiksi Tukkilahdenkatu oli veden vallassa. Samoin Hankkarintie, joka jouduttiin sulkemaan liikenteeltä vedenottokanavan kohdalta.
Vahingot olisivat tällä kertaa jääneet paljon pienemmiksi nopeammalla veden juoksutuksella, koska merivesi oli alempana kuin kanavan veden pinta.
Monta kertaa ongelmana on ollut se, että merivesi on myrskyissä noussut yli kanavan vedenpinnan, jolloin virtaamaa kääntyy kanavan suuntaan.
Asukkaiden käsitys on, että kovilla sateilla ja lumien sulaessa kanavaa valuu enemmän vettä kuin aikaisempina vuosina. Yksi syy on siinä, että aikaisemmin talojen rännivedet ohjattiin maahan, johon vesi imeytyi. Nyt vedet menevät hulevesiviemäreihin ja sitä kautta kanavaan.
Myös sateiden runsaus ja nopeasti vaihtuvat sääolot lisäävät kanavan tuottamia tulvaongelmia.