Valtonen Unkarista: Jossain vaiheessa on hyvä kysyä, onko EU oikea viiteryhmä
Mikko Gustafsson, Tanja Paananen / STT
Unkarin ei ole oikein esiintyä kahdenvälisessä diplomatiassaan EU:n edustajana tai antaa tällainen vaikutelma, kun maan pääministeri Viktor Orban on kiertänyt esimerkiksi Moskovassa ja Pekingissä. Näin arvioi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) EU-maiden ulkoministerien kokouksen jälkeen Brysselissä.
Valtosen mukaan Unkarin näkemykset eivät vastaa EU:n virallista linjaa.
– Yksittäisellä maalla siihen on tietenkin mahdollisuus. Mutta sitten jossain kohtaa voi olla hyvä kysyä, että onko Euroopan unioni sitten oikea viiteryhmä, jos ajatukset poikkeavat niin perustavanlaatuisesti meidän yhteisestä arvopohjasta. Niin kuin osittain tilanne on, Valtonen sanoo.
Valtonen sanoi silti jatkokysymyksen jälkeen, ettei lähetä Unkarille sellaista viestiä, että maan pitäisi harkita EU-jäsenyyttä uusiksi. Hän kuitenkin jatkoi, että EU:n perussopimuksissa on määritelty erittäin vahvasti unionin arvopohja.
– Sitten tietenkin jossain kohtaa, jos toiminta ja arvot ovat vahvassa ristiriidassa, niin silloin ainakin itse näen, että arvot voittavat.
EU:n perussopimuksessa määritellyt unionin arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vähemmistöjen oikeudet. Nämä ovat kyseisen kohdan mukaan yhteisiä arvoja yhteiskunnissa, joille on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu ja sukupuolten tasa-arvo.
Unkari aloitti EU:n jäsenmaiden neuvoston kiertävänä puheenjohtajana heinäkuun alussa. Osa unionin maista on kuitenkin katsonut, että Unkari on pyrkinyt hämärtämään EU-puheenjohtajuuden ja kahdenvälisen diplomatian välistä rajaa matkoillaan eri autoritaaristen johtajien luo.
Keskustelun sytykkeenä toimivat Unkarin Orbanin matkat Moskovaan, Pekingiin sekä Washingtoniin, jossa Orban tapasi jälleen Yhdysvaltojen presidentiksi pyrkivän Donald Trumpin. Niin kutsutuilla rauhanmatkoillaan Orban on markkinoinut EU:n valtavirrasta poikkeavaa näkemystään siitä, kuinka Venäjän ja Ukrainan sotaan tulisi reagoida.
Lisäksi unionissa ovat hiertäneet muun muassa Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton puheet YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell nosti kokoukseen saapuessaan esille, että Szijjarton puheenvuorossa EU:ta syytettiin sotaa ajavaksi unioniksi.
– Euroopan unioni ei aja sotaa, Borrell sanoi.
Hän toisti viestin siitä, että kyse on Ukrainan puolustautumisesta hyökkääjää vastaan.
EU pitää seuraavan jäsenmaiden ulko- ja puolustusministerien kokouksensa elokuussa Budapestin sijasta Brysselissä. Borrel sanoi maanantaina, että se on symbolinen rangaistus Unkarille sen omavaltaisen Ukrainaa koskevan diplomatian vuoksi.
Ulkoministerien kokouksessa Ukrainan pääministeri Dmytro Kuleba antoi ulkoministereille jälleen videoyhteyksin päivityksen maansa tilanteesta. Jo ennen kokousta Borrell sanoi esimerkiksi, että 70 prosenttia Ukrainan energiainfrastruktuurin kapasiteetista ei tällä hetkellä toimi.
Valtonen itse sanoi olevansa toiveikas siitä, että halu Ukrainan auttamiseen on yhä voimakas. Valtonen sanoi Venäjän iskevän tietoisesti siviili-infrastruktuuriin, missä yhteydessä hän viittasi myös taannoiseen iskuun ukrainalaiseen lastensairaalaan.
– Nämähän ovat itsestään selvästi sotarikoksia ja on tärkeää, että Venäjä niistä aikanaan joutuu vastuuseen, Valtonen sanoi.
Hänen mukaansa nyt on kuitenkin tärkeintä pitää Ukrainaa pystyssä.
--
Lähteenä myös AFP.
