Jan­ne Ran­ta­nen

Nina Pere aloit­ti Rau­man kaup­pa­ka­ma­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja­na mar­ras­kuus­sa. Mikä on ol­lut tois­tai­sek­si suu­rin yl­lä­tys työs­sä?

– Var­maan­kin jä­se­nis­tön ak­tii­vi­suus ja vah­va si­tou­tu­mi­nen omaan kaup­pa­ka­ma­riin. Po­si­tii­vi­nen yl­lä­tys on ol­lut myös jä­sen­poh­jan laa­juus. Kaup­pa­ka­ma­riin kuu­luu kai­ken­ko­koi­sia yri­tyk­siä kai­kil­ta aloil­ta, vas­taa Pere.

Hän siir­tyi ny­kyi­seen teh­tä­vään lä­hel­tä, sa­man ka­ton al­ta. Pere oli pit­kään BMH Tech­no­lo­gyn pal­ve­luk­ses­sa. Rau­man kaup­pa­ka­ma­rin toi­mis­to si­jait­see tek­no­lo­gi­a­ta­lo Sy­tyt­ti­mes­sä, jon­ka pää­vuok­ra­lai­nen BMH on.

– Luu­lin tun­te­va­ni kaup­pa­ka­ma­rin, mut­ta se­kin täs­sä on yl­lät­tä­nyt, kuin­ka mo­nes­sa kaup­pa­ka­ma­rin ha­lut­tai­siin ole­van mu­ka­na. Kun­han pää­sen kun­nol­la kär­ryil­le täs­tä toi­min­nas­ta, on var­maan teh­tä­vä raa­kaa va­lin­taa oman ajan­käy­tön suh­teen. Pi­tää pri­o­ri­soi­da asi­oi­ta, jot­ka ovat jä­se­nis­töl­le tär­keim­piä, Pere lin­jaa.

Uut­ta työ­tään hän pi­tää mer­ki­tyk­sel­li­se­nä. Ja hy­väl­tä tun­tuu, kun saa­vu­te­taan tu­lok­sia. Esi­mer­kik­si Sam­kis­sa al­ka­nut elin­tar­vi­kein­si­nöö­rien kou­lu­tus vas­taa pai­kal­li­seen tar­pee­seen.

– Nyt ajan­koh­tais­ta on ko­nein­si­nöö­ri­kou­lu­tus, joka pa­laa Rau­mal­le. Se on mu­ka­na maa­lis­kuun yh­teis­haus­sa, ker­too Pere.

Rau­man seu­dun ta­lous­nä­ky­mät ovat sel­väs­ti po­si­tii­vi­sem­mat kuin muun Sa­ta­kun­nan. Rau­ma on täl­lä het­kel­lä alu­eel­li­sen kas­vun ve­tu­ri. Rau­mal­la on teh­ty suu­ria alu­e­va­rauk­sia mit­ta­vil­le te­ol­li­sil­le hank­keil­le, jois­ta useim­mat liit­ty­vät vih­re­ään siir­ty­mään. Ky­se­ly­jä ja esi­sel­vi­tyk­siä on vie­lä enem­män.

– In­ves­toin­te­ja on suun­nit­teil­la mel­koi­nen mää­rä. Jos edes osa niis­tä to­teu­tuu, Rau­man seu­dun nä­ky­mät ovat hy­vin lu­paa­vat, ku­vaa Pere.

Tu­le­vai­suus saat­taa siis ol­la va­loi­sa, mut­ta mo­nel­la alal­la ja fir­mal­la on vie­lä vai­ke­aa.

– Osa pk-yri­tyk­sis­tä elää haas­ta­vaa ai­kaa. Ikä­vä kyl­lä muu­tos­neu­vot­te­lut jat­ku­ne­vat, ei­kä lo­mau­tuk­sia voi­da vält­tää. Ei­kö­hän täs­tä vuo­des­ta kui­ten­kin tule men­nyt­tä pa­rem­pi. Kor­ko­ta­son las­ke­mi­nen en­na­koi ta­lous­kas­vun no­peu­tu­van, sa­noo Pere.

Hän toi­voo, et­tä maa­il­man meno pa­lai­si nor­maa­lim­paan. On­han täs­sä ko­vat ajat ta­ka­na, en­sin ko­ro­na­pan­de­mia ja sit­ten Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­nas­sa. Ne ovat vai­kut­ta­neet mel­kein kaik­keen, ja enim­mäk­seen ne­ga­tii­vi­ses­ti.

– Ve­nä­jä opet­ti, et­tä Suo­mi ja Eu­roop­pa pys­ty­vät te­ke­mään iso­ja­kin muu­tok­sia ri­va­kas­ti, sa­noo Pere.

Rau­man seu­dun ve­to­voi­man vah­vis­ta­mi­nen on yk­si tär­keim­mis­tä teh­tä­vis­tä. Pere ker­too, et­tä suun­nit­teil­la on esi­mer­kik­si Rau­man lä­het­ti­läs -toi­min­ta. Aja­tus lie­nee sa­man­kal­tai­nen kuin kau­pun­gin jo­ku­nen vuo­si sit­ten lan­see­raa­mis­sa Rau­ma-agen­teis­sa. Siis se, et­tä kaik­ki rau­ma­lai­set voi­vat vies­tiä ko­ti­seu­dus­taan po­si­tii­vi­ses­ti esi­mer­kik­si so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa.

– Toi­von, et­tä seu­dun yri­tyk­set vies­ti­si­vät ak­tii­vi­sem­min on­nis­tu­mi­sis­taan. Meil­lä on lii­kaa pe­rin­teis­tä in­si­nöö­ri­a­jat­te­lua, et­tä tie­do­te kan­nat­taa jul­kais­ta vas­ta, kun saa­daan oi­kein iso kaup­pa. Var­sin­kin so­mes­sa on luon­te­vaa ker­toa ihan vain sii­tä­kin, et­tä meil­lä me­nee hy­vin ja ih­mi­set viih­ty­vät meil­lä, vink­kaa Pere.

Täl­lai­sen vies­tin­nän tar­ve ko­ros­tuu, kun nuo­ret ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät ja kil­pai­lu osaa­vas­ta työ­voi­mas­ta ki­ris­tyy.

– Per­hei­den on help­po elää Rau­mal­la, kun kaik­ki pal­ve­lut ja har­ras­tuk­set ovat lä­hel­lä. Ym­mär­rän kyl­lä, et­tei nuo­ri sink­ku vält­tä­mät­tä näe asi­aa sa­mal­la ta­val­la, poh­tii Pere.

Pe­rel­le tut­tu BMH on yk­si mo­nis­ta rau­ma­lais­fir­mois­ta, jot­ka ovat työ­voi­maa saa­dak­seen ovat pe­rus­ta­neet si­vu­toi­mi­pis­tei­tä mui­hin kau­pun­kei­hin, lä­hin­nä kai Po­riin, Tam­pe­reel­le tai Tur­kuun. Yh­tei­nen huo­li on liik­ku­mi­nen.

– Ko­vas­ti toi­vom­me hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­teen pa­laa­van Rau­man-ra­dal­le, jot­ta kul­ke­mi­nen Tam­pe­reel­le oli­si hel­pom­paa.

Ka­si­tie py­syy yh­te­nä kaup­pa­ka­ma­rin edun­val­von­nan kär­ki­hank­kee­na. Eu­ra­jo­el­le kun­non ris­teys­rat­kai­su saa­tiin. Lai­ti­las­sa sen si­jaan val­ta­tien lii­ken­ne py­säh­tyy yhä lii­ken­ne­va­loi­hin, mikä ai­heut­taa ruuh­kia, eten­kin kun ka­si­tiel­lä kul­kee pal­jon ras­kas­ta lii­ken­net­tä. Rau­ma-Eu­ra­jo­ki-vä­lin ne­li­kais­tais­ta­mi­nen on myös seu­dun toi­veis­sa.

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on yk­si avain pa­rem­paan huo­mi­seen. Suo­mi tar­vit­see uu­sia asuk­kai­ta, työn­te­ki­jöi­tä ja ve­ron­mak­sa­jia, jot­ta hy­vin­voin­tim­me pys­ty­tään pi­tä­mään to­tu­tul­la ta­sol­la.

– Mo­nes­sa yri­tyk­ses­sä rum­mu­te­taan yhä täy­del­li­sen suo­men kie­len osaa­mis­ta. On­ko se tar­peel­lis­ta, ky­syy Pere re­to­ri­ses­ti.

Jois­sa­kin am­ma­teis­sa kyl­lä, mut­ta mo­nis­sa töis­sä ei.

– Tämä il­miö on tut­tu koko maas­sa. Suo­meen tu­lee pal­jon lah­jak­kai­ta opis­ke­li­joi­ta, joi­den on kui­ten­kin hir­ve­än vai­kea työl­lis­tyä. Sii­hen pi­tää saa­da muu­tos, sa­noo Pere.