Uu­tis­Rau­ma

Pä­te­vän ja si­tou­tu­neen työ­voi­man saa­mis­ta ei vält­tä­mät­tä hel­po­ta va­paa­na ole­van työ­voi­man kas­vu.

Pro­se­cu­ren toi­mi­tus­joh­ta­ja ja yrit­tä­jä Jaak­ko Sou­kai­nen muis­tut­taa työ­hön suh­tau­tu­mi­sen muut­tu­neen pa­rin vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na.

– Kun en­nen py­rit­tiin saa­maan työ­tä, joka ta­ka­si täy­det 40 tun­tia vii­kos­sa, niin ny­kyi­sin se ei ole it­ses­tään sel­vyys. Myös vii­kon­lop­pu­työt py­hä­työ­kor­vauk­si­neen oli­vat ko­vas­ti ha­lut­tu­ja. Nyt ti­lan­ne on mo­nin pai­koin toi­sin, sa­noo Jaak­ko Sou­kai­nen.

Työ­hön suh­tau­tu­mi­sen muu­tos tuo työn tar­jo­a­jal­le haas­tei­ta, joi­den voit­ta­mi­seen tar­vi­taan luo­vuut­ta ja ym­mär­rys­tä.

Hän on oman yri­tyk­sen­sä (jär­jes­tys- ja var­ti­oin­ti­pal­ve­lut) työ­voi­man han­kin­nas­sa huo­man­nut eduk­si jous­ta­vuu­den niin työ­a­jois­sa kuin teh­tä­vis­sä­kin.

– Ei­vät kaik­ki vält­tä­mät­tä ha­lua teh­dä täyt­tä työ­päi­vää, ei­vät­kä vält­tä­mät­tä il­to­ja tai vii­kon­lop­pu­ja. Yri­täm­me sit­ten so­vit­taa näi­tä toi­vei­ta ja työ­teh­tä­viä toi­siin­sa.

Se ei ai­na ole help­poa. Sou­kai­nen nä­kee kui­ten­kin jous­ta­vuu­des­sa hyö­ty­jä. Työn­te­ki­jät viih­ty­vät ja si­tou­tu­vat yri­tyk­seen sekä työ­teh­tä­viin­sä pa­rem­min.

Pro­se­cu­rel­la on noin nel­jä­kym­men­tä va­ki­tuis­ta työn­te­ki­jää jär­jes­tyk­sen­val­von­ta- ja var­ti­oin­ti­teh­tä­vis­sä. Re­ser­vis­sä on noin sata sa­tun­nai­ses­ti töi­hin tu­le­vaa. Re­ser­viä tar­vi­taan eri­lai­sis­sa ta­pah­tu­mis­sa, muun mu­as­sa fes­ta­reil­la.

Pro­se­cu­re on kas­va­nut hal­li­tus­ti. En­sin Jaak­ko Sou­kai­nen oli it­se ovi­mie­he­nä ja huo­ma­si jär­jes­tyk­sen­val­vo­jien ja var­ti­oi­den vaa­ti­mus­ten kas­vun. Piti ol­la alan kou­lu­tus. Sen Sou­kai­nen hank­ki, ja ai­ka no­pe­as­ti toi­min­ta kas­voi ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sek­si. Sa­mal­la piti kou­lut­taa työn­te­ki­jöi­tä ja hank­kia pal­ve­lul­le uu­sia asi­ak­kai­ta.

– Olem­me läh­te­neet hal­li­tus­ta kas­vus­ta niin, et­tä saa­dut asi­ak­kuu­det pi­de­tään laa­dul­la ja luo­tet­ta­vuu­del­la.

Täl­lä het­kel­lä hä­nen yri­tyk­sel­lään on so­pi­mus muun mu­as­sa Rau­man Lu­kon, Sa­ta­kun­nan hy­vin­voin­ti­a­lu­een ja Osuus­kaup­pa Keu­lan kans­sa. Kaik­ki edel­lä mai­ni­tut so­pi­muk­set sol­mit­tiin vii­me vuo­den ai­ka­na.

Kan­sain­vä­li­set toi­mi­jat tuo­vat ko­van kil­pai­lu­ti­lan­teen. Sou­kai­sen mu­kaan pai­kal­li­nen pal­ve­lu kil­pai­lee sil­lä, et­tä se tun­tee asi­ak­kai­den tar­peet ja työn­te­ki­jät.

Vai­ku­tus­ta on myös sil­lä, et­tä yri­tyk­sel­lä on pai­kal­li­set kas­vot. Pro­se­cu­re tun­ne­taan ni­me­no­maan Jaak­ko Sou­kai­sen yri­tyk­se­nä.

Työt­tö­myys pani Jaak­ko Sou­kai­sen toi­mi­maan vuon­na 2009. Hän jäi työt­tö­mäk­si, kun hä­nen työ­nan­ta­jan­sa meni kon­kurs­siin. Hän on kou­lu­tuk­sel­taan au­to­maa­ti­o­säh­kö­a­sen­ta­ja.

– Kun sit­ten ky­syin työ­voi­ma­toi­mis­tol­ta alan töi­tä, mi­nul­le sa­not­tiin, et­tä toi­mis­ton lis­toil­la on 50 työ­tön­tä säh­kö­a­sen­ta­jaa. Sil­loin pää­tin, et­tä jo­tain muu­ta pi­tää löy­tää, Sou­kai­nen muis­te­lee ja sa­noo ha­keu­tu­neen­sa en­si al­kuun ovi­mie­hen hom­miin.

Hän opis­ke­li myös lo­gis­tiik­kain­si­nöö­rik­si, mut­ta val­mis­tu­mi­nen jäi muu­ta­man ten­tin pää­hän.

– Sen ver­ran on kii­ret­tä riit­tä­nyt, et­tä pa­pe­rit jäi saa­mat­ta.

Hän on kui­ten­kin rat­kai­sun­sa kans­sa si­nut ja ar­vi­oi, et­tei hä­nen yri­tys­toi­min­nas­saan ei ole juu­ri va­lit­ta­mis­ta.

– Ai­na­kaan ei tar­vit­se vaih­taa ka­dun puol­ta, kun ih­mi­siä tu­lee vas­taan, hän kuit­taa huu­mo­ril­la.