Yli neljännesmiljoona kotitaloutta sai toimeentulotukea toissa vuonna – saajissa etenkin yksinasuvia miehiä
Liisa Kujala / STT
Runsas 260 000 kotitaloutta sai Suomessa toimeentulotukea vuonna 2023, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteensä tuen menot olivat lähes 800 miljoonaa euroa.
Toimeentulotukea saavat THL:n mukaan yleisimmin yksinasuvat ja erityisesti yksinasuvat miehet. Tuen saajissa ovat yliedustettuina nuoret aikuiset eli 18–24-vuotiaat.
THL:n raportista selviää myös, että syyt toimeentulotuen saamiseen vaihtelevat merkittävästi sekä yksittäisten ihmisten välillä että hyvinvointialueittain. Toimeentulotuen tarvetta lisää pitkittynyt työttömyys. Tuen saajille kasautuu lisäksi usein monenlaisia hyvinvoinnin puutteita, kuten terveysongelmia.
Alueellisia eroja toimeentulotuen saamisessa aiheuttavat muiden muassa asukkaiden ikärakenne, asumisen hinta ja maahanmuuttaneiden määrä. THL:n mukaan vaikutusta on myös ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien tasolla.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on tehdä toimeentulotuen kokonaisuudistus ja puolittaa tukea saavien määrä. Asiaa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on ehdottanut muun muassa, että toimeentulotukea leikattaisiin nykyistä voimakkaammin, jos tuen saaja laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnhaun.
– Raporttimme osoittaa, että toimeentulotuen uudistamiselle on vaihtoehtoja, ja tukea on mahdollista uudistaa niin, että syntyy myös säästöjä. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja useita erilaisia toimia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen tiedotteessa.
– Tuen saajien velvoitteiden kiristäminen ei yksin ratkaise asiaa etenkään, kun hallitus samalla leikkaa ensisijaisista etuuksista, kuten työttömyysturvasta ja asumistuesta.
THL ehdottaa, että viimesijaista turvaa uudistettaisiin muun muassa ottamalla käyttöön asumistukitäydennys, joka olisi asumistuen päälle myönnettävä tuloharkintainen tuki asumiskustannuksiin. Lisäksi se ehdottaa, että terveydenhuollon maksukattoon tulisi automaattinen seuranta. Kolmas ehdotus koskee keskusteluvelvoitetta, joka tulisi nuorille aikuisille, jos tuen saanti jatkuu yli 4 kuukautta.
THL muistuttaa, että toimeentulotuki on Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muutoin elantoon. Tuen tarpeen arviointi perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan.
Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi, mutta moni kuitenkin päätyy toimeentulotuelle pitkäksi aikaa. Tukea haetaan kuukausittain, mikä tekee elannosta ennakoimattoman.
– Erityisesti pitkäaikaista toimeentulotukea pitäisi saada vähennettyä, sillä tuki ei juuri kannusta tilapäisten töiden tekemiseen ja tekee säästämisestä mahdotonta. Ihminen ei välttämättä uskalla tehdä mitään muutoksia omaan tilanteeseensa, jos hän pelkää, että toimeentulotuki katkeaa seuraavassa kuussa, jatkaa THL:n asiantuntija Susanna Mukkila.
