"Haluamme tehdä sen, mihin pystyy vaikuttamaan" – 77-vuotias pyöräilee 60 kilometrin pyörälenkkejä ja elää aktiivista elämää
"Into ja halu oppia uutta pitää mielen virkeänä", sanoo raumalainen, 77-vuotias Arja Lavonius.
Tuija Saarinen
– Se on toisaalta huono yhdistelmä, kun ei ymmärrä, minkä ikäinen on ja innostuu kaikesta, toteaa raumalainen Arja Lavonius, 77.
Tiilivuorella miehensä Tapion, 79, kanssa asuva Lavonius on aloittanut aamun puolen tunnin venyttelyllä ja ”aamumössöksi” ristimällään smoothie bowlilla. Terveyspommissa on maustamattoman luonnonjugurtin ja marjojen lisäksi muun muassa chiansiemeniä, auringonkukansiemeniä, munanvalkuaista, oliiviöljyä ja kuusenkerkkiä.
– Siinä pitäisi olla vähän kaikkea, mitä ihmiskeho tarvitsee. Syömme vuodessa varmaan 300 litraa marjoja.
Lavonius ja hänen miehensä pitävät kuntoa yllä venyttelyn lisäksi muun muassa joogaamalla, käymällä kuntosalilla ja laviksessa eli lavatanssijumpassa sekä pyöräilemällä. Sähköpyörillä taittuu helposti 40‒60 kilometrin matka.
– Ennätys on 65 kilometriä. Otamme sunnuntaisille lenkeille aina mukaan eväät, ja pysähdymme, kun löytyy mukava paikka. Pyöräilemme lähinnä maaseudulla, sillä siellä ei tarvitse olla niin tarkkana kuin kaupunkiliikenteen keskellä.
Kun pyöräilykausi päättyy, pariskunta jatkaa lenkkien tekemistä kävellen.
– Ajattelemme, että yritämme pitää itsestämme huolta, niin että pärjäisimme mahdollisimman pitkään ilman toisten apua. Kaikkeen ei tietenkään voi vaikuttaa, mutta haluamme tehdä sen, mihin pystymme vaikuttamaan.
Mieli pysyy virkeänä, kun on mieluisaa tekemistä. Arja Lavonius harrastaa miehensä kanssa valokuvausta ja on innostunut tekemään Ifolor-kuvakirjoja.
Lavonius on ollut aktiivisesti mukana erilaisessa vapaaehtoistoiminnassa. Hän on käynyt muun muassa Liikunnan vertaisohjaaja -koulutuksen ja toiminut VertaisVeturina eli opastanut iäkkäitä kuntosalin käyttöön Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa ja vetänyt seniorijumppaa Tiilivuoren kyläyhdistyksen talolla. Hän on toiminut miehensä kanssa myös digivertaisohjaajana.
Tällä hetkellä sydäntä lähellä on Siskot ja Simot -toiminta, jossa järjestetään ikäihmisille pop up -tapahtumia.
– Siitä saa aina hyvän mielen, eikä tarvitse sitoutua kuin kerrallaan yhteen tapahtumaan. Viimeksi järjestimme Raumalla Mansikkapaikan palvelukodin asukkaille kuvauspäivän.
Vaikka vapaaehtoistyö on palkitsevaa, Lavonius muistuttaa, että on tärkeää kuulostella omaa jaksamistaan.
– Onnistuin viime syksynä ajamaan itseni piippuun, mutta nyt olen vähän oppinut himmailemaan. Pitää osata sanoa välillä myös ei.
Valokuvaaminen on pariskunnalle rakas harrastus ja Lavonius onkin innostunut tekemään Ifolor-kuvakirjoja.
– Kerään aforismeja, ja minusta on kiehtovaa miettiä, mikä kuva sopisi mihinkin aforismiin.
Kuvia ja tekstiä sisältäviä kirjoja on kertynyt myös omasta lapsuudesta, suvusta ja Tapion kanssa tehdyistä reissuista. Yksi kirjoista on tehty kuumailmapallolennosta, jonka Lavonius sai 70-vuotislahjaksi.
– Kuvaavaa on, että lahjan ostajat olivat miettineet, kumpi olisi parempi lahja minulle, kuumailmapallolento vai benjihyppy, nauraa Lavonius.
Piharakennuksessa on verstas, jossa aiemmin toimi Lavoniuksen ompeluyritys. Nyt se on pyhitetty askartelulle.
– On kiva, kun on sellainen tila, josta voi löytää kesken jääneet hommat samasta asennosta, kuin mihin ne jätti. Olen kova tuunaamaan kaikkea.
Lavonius halusi jäädä eläkkeelle heti 63-vuotiaana.
– Tykkäsin hirveästi työstäni, mutta koin, että minulla on niin paljon juttuja, joita haluan tehdä eläkkeellä. En ole katunut päätöstäni hetkeäkään.
Lavonius on saanut nauttia harvinaisen hyvästä terveydestä, sillä hänellä ei ole yhtään diagnosoitua sairautta. Ehkä osittain sen takia hän kokeekin meneillään olevan elämänvaiheen erittäin mielenkiintoiseksi.
– Kaikki eivät saa koskaan edes mahdollisuutta elää vanhaksi. Siksi haluan nähdä jokaisen päivän uutena mahdollisuutena.
– Minulla on into ja halu oppia jotain uutta. Toivon, että se säilyisi loppuun saakka.