Mar­ko Lep­pä­nen

Lu­kon kas­vat­ti Har­ri Tuo­hi­maa on tun­net­tu jää­kiek­kou­ras­taan, mut­ta nimi on vi­lah­del­lut vuo­si­kym­men­ten var­rel­la pank­ki­maa­il­man uu­ti­sis­sa­kin. Tuo­hi­maa is­tuu Es­poon Ta­pi­o­las­sa Han­dels­ban­ke­nin ko­kous­huo­nees­sa ja muis­te­lee maa­il­maa 1970-lu­vul­la, jol­loin hän asui vie­lä Rau­mal­la.

– Sil­loin saat­toi kä­vel­lä Rau­man Val­ta­ka­dul­le Sa­ta­kun­nan Sääs­tö­pank­kiin si­joi­tus­pal­ve­lu­tis­kil­le ja os­taa vaik­ka val­ti­on ob­li­gaa­ti­oi­ta, Tuo­hi­maa hy­mäh­tää.

Pal­ve­lu­kont­to­rit ovat vä­hen­ty­neet niis­tä ajois­ta mer­kit­tä­väs­ti, kun toi­min­not ovat siir­ty­neet di­gi­taa­li­seen ym­pä­ris­töön. Ke­hi­tyk­ses­sä on hy­vät ja huo­not puo­len­sa – ja Tuo­hi­maa en­nus­taa, et­tä muu­tok­set ovat vas­ta alus­sa.

Pie­niä häi­väh­dyk­siä men­nei­syy­des­tä tu­lee sil­loin täl­löin. Esi­mer­kik­si So­me­ron Sääs­tö­pank­ki ava­si uu­den kont­to­rin Tu­rus­sa.

– Jon­kin­lai­nen hyb­ri­di­mal­li on tu­le­vai­suut­ta. Pan­keil­la ei rii­tä re­surs­se­ja tar­jo­ta hen­ki­lö­koh­tai­sia pal­ve­lui­ta kai­kil­le. Jos asi­ak­kaal­la vaan tili tu­lee ja tili me­nee, ei sii­tä pan­kil­le jää pal­jon.

Vuo­den 2007 fi­nans­sik­rii­si ko­et­te­li ko­vaa pank­ki­sek­to­ri­a­kin. Sen jäl­ki­main­ki­na ki­ris­tet­tiin pank­ki­val­von­taa, joka on Tuo­hi­maan mu­kaan Suo­mes­sa hy­vin tiuk­kaa.

– Fi­nans­sik­rii­sin jäl­keen pan­keil­la on ol­lut syvä epä­luot­ta­mus toi­siin­sa. Tär­kein­tä pank­ki­toi­min­nas­sa on juu­ri se luot­ta­mus. Vaik­ka oli­si kuin­ka pal­jon ra­haa ei­kä luot­ta­mus­ta, hom­mas­ta ei tule mi­tään.

Ta­lou­del­li­nen taan­tu­ma, kor­ko­jen raju nou­su ja inf­laa­tio ovat vä­rit­tä­neet Tuo­hi­maan­kin työ­u­ran vii­mei­siä vuo­sia. Hän us­koo kui­ten­kin, et­tä ma­ta­lin aal­lon­poh­ja on saa­vu­tet­tu. Asun­to­lai­no­ja ky­sel­lään taas kiih­ty­vään tah­tiin.

– On pu­hut­tu kor­keis­ta ko­rois­ta, mut­ta pit­kään nol­las­sa ja jopa sen ala­puo­lel­la ol­leet ko­rot ai­heut­ti­vat vä­hän har­haa. Muis­tan, et­tä sain suh­teil­la vuon­na 1981 asun­to­lai­nan 10 pro­sen­tin ko­rol­la, ja se tun­tui to­del­la edul­li­sel­ta.

Tuo­hi­maa muis­tut­taa, et­tä pan­keil­la on kyl­lä ra­haa lai­noi­hin, mut­ta stres­si­tes­tit ovat tätä ny­kyä tark­ko­ja. Lai­na­nan­nos­sa pi­tää ol­la re­a­lis­mi mu­ka­na.

– Jos­kus nau­res­kel­tiin kuu­den pro­sen­tin stres­si­tes­te­jä. Eh­kä ne oli­si­vat voi­neet ol­la kor­ke­am­pia.

Vuo­des­ta 1995 as­ti Han­dels­ban­ke­nis­sa työs­ken­nel­lyt Tuo­hi­maa on näh­nyt pank­ki­maa­il­man myl­ler­ryk­set. Han­dels­ban­ken myi omat toi­min­not S-Pan­kil­le, OmaSp:lle ja Hen­ki-Fen­ni­al­le. Lo­got vaih­tu­vat Ta­pi­o­lan kont­to­ris­sa­kin lop­pu­vuo­den ai­ka­na.

– Lu­pa­sin vie­dä tä­män muu­tosp­ro­ses­sin vie­lä lop­puun. Elä­kei­kä­ni on jo täyn­nä, jo­ten jo­kai­nen voi ve­tää sii­tä sit­ten omat joh­to­pää­tök­set, Tuo­hi­maa nau­rah­taa.

Elä­mä vei Tuo­hi­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le jo vuon­na 1981. Ar­ki oli hek­tis­tä var­sin­kin vuo­si­na 1989–1991, kun Tuo­hi­maa vie­lä pe­la­si jää­kiek­koa SM-lii­gas­sa, kävi töis­sä, opis­ke­li Hel­sin­gin kaup­pa­kor­ke­a­kou­lus­sa ja ko­to­na odot­ti kol­me las­ta.

– Oi­ke­as­taan pe­li­hom­mat su­jui­vat ai­na huo­nom­min sil­loin, kun elä­mäs­sä ei ol­lut älyl­lis­tä toi­min­taa.